Kaisan lapsi alkoi sairastella viisivuotiaana. Oli flunssaa, nuhaa ja rykimistä. Kouvolassa asuva perhe kuljetti lasta jatkuvasti lääkärissä. Oireita pidettiin pitkään flunssana, mutta sitten oireilu paheni.

– Lapsen koulussa todettiin sisäilmaongelma, jonka vuoksi opettaja ja koko luokka lähtivät puoleksi vuodeksi evakkoon. Lapsen sairastelu helpotti siksi aikaa, Kaisa kertoo.

Oireilua ei kuitenkaan yhdistetty sisäilmaongelmaan, vaan lääkärissä ravaaminen jatkui. Tuli astmadiagnoosi, joka peruttiin myöhemmin.

Migreeni-diagnoosi

Viidennellä luokalla lapsi alkoi kärsiä pahoista päänsäryistä, jotka pahenivat keväisin. Oireita tutkittiin Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa. Päänsärky diagnosoitiin ensin migreeniksi.

– Pojalle syötettiin kipulääkkeitä ja verenpainelääkettä migreenin estoon. Hankimme hänelle migreenilasit, kävimme fysioterapiassa, akupunktiossa, hampaiden purenta tarkistettiin. Kokeilimme kaikkea.

Päänsärky jatkui. Lapsi joutui olemaan paljon pois koulusta. Kun lääkkeet eivät auttaneet, oireilua alettiin pitää henkisenä.

Siitepölyallergia

Vanhemmat kokivat, ettei diagnoosi ollut oikea ja vaativat lähetettä Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Siellä epäiltiin, että lapsella on siitepölyallergia. Diagnoosi varmistui lastenpolilla Kouvolassa.

– Kotkassa ei otettu allergiakokeita vaan syötettiin kaksi kevättä jumalaton määrä verenpaine- ja kipulääkkeitä.

Lapsi siirtyi seuraavana syksynä yläkouluun, jolloin sairastelu muutti muotoaan. Urheilua harrastava lapsi nukahteli autoon tullessaan harjoituksista.

– Hän hikoili öisin, oli huono olo, lämpöä, sydän hakkasi. Jatkuvasti väsytti. Lastenpolilla kehotettiin syömään mustikoita ja antioksidantteja sekä lopettamaan urheilu. Päänsärky kuulemma loppuisi elämänmuutoksella.

Kaisa vei lapsen yksityiselle allergialääkärille, jonka antamilla ohjeilla oireet saatiin loppumaan päänsärkyä lukuun ottamatta. Se talttui kortisonikuureilla, mutta oireilu alkoi niiden jälkeen uudestaan.

Keuhkoklamydia

Lapsi sairastui sitkeään keuhkoklamydiaan. Kaisa pyysi koululta apua, jotta lapsi pystyisi jatkamaan opintojaan kotona. Hän ehdotti, että opettaja voisi auttaa läksyissä.

– Rehtorin mukaan opettajilla ei ollut siihen aikaa. Lapsi kyseli kavereiltaan, mitä koulussa tapahtuu ja mitä läksyjä on tullut. Koulu järjesti koepäiviä, mutta hän ei voinut kipeänä mennä.

Kaisa yritti järjestää lapsensa opetusta kotiin. Hän ehdotti, että tuttu opettaja voisi valvoa kokeita kesäisin.

– Se ei sopinut. Minulle sanottiin, että kokeita voisi valvoa vain oman koulun opettaja. Vasta kun otin yhteyttä opetushallitukseen selvisi, ettei tämä pitänyt paikkaansa.

Kaisalle sanottiin, että lapsen pitäisi mennä sairaalakouluun nuorisopsykiatrian osastolle.

– Pakotin hänet kouluun 38 asteen kuumeessa näyttääkseni, että oireilu ei ollut psyykkistä. Pyysin häneltä myöhemmin itkien anteeksi.

Homesairaus selvisi vihdoin

Poissaolojen vuoksi lapsesta tehtiin myös lastensuojeluilmoituksia. Kaisa vei hänet ensimmäiseen lastensuojelun tapaamiseen kuumeisena.

– En uskaltanut vastustaa heitä. Mielestäni lastensuojelun työntekijöiden olisi pitänyt passittaa kipeä lapsi kotiin. En ole kertaakaan kokenut että he olisivat suojelleet lastani tai valvoneet, että hänen oikeutensa toteutuvat.

Kun lapsi oli 14-vuotias, selvisi, että hänen toisessa kodissaan oli sisäilmaongelma. Myös lääkäriltä saatiin varmistus homesairaudelle. Tässä vaiheessa lasta oli tutkittu yhdeksän vuotta.

Lapsi oli jäänyt koulussa pahasti muista jälkeen. Lapsen tilannetta selviteltiin palaverissa, jossa oli Kaisan lisäksi paikalla lastensuojelun, koulutoimen ja nuorisopsykiatrian väkeä. Kaisan mukaan se ei mennyt hyvin. Hän koki, että suhtautuminen oli syyllistävää.

Psykoottinen masennusepäily

Parin viikon kuluttua tilanne kärjistyi niin, että 14-vuotias päätettiin viedä nuorisopsykiatrian lääkärin vastaanotolta ambulanssilla psykiatriseen hoitoon. Kaisan mukaan poika kutsuttiin akuuttikäynnille äidille kertomatta. Lapsi soitti itse äidin paikalle.

Sairauskertomuksen mukaan potilas vaikutti vastaanotolla apealta ja tuskaiselta, minkä vuoksi hänestä tehtiin tarkkailulähete nuorisopsykiatrian osastolle kotiin eristäytymisen ja psykoottisen masennusepäilyn vuoksi.

– Tottakai häntä ahdisti, kun häntä painostettiin osastohoitoon. Lääkäri oli kirjoittanut lähetteen valmiiksi. Ympärillämme pyöri hoitajia kuin vartioimassa meitä. Olisin vienyt poikani pois poliklinikalta, mutta hän ei uskaltanut lähteä. Halusin puhua lääkärin kanssa. Hänellä ei ollut aikaa. Lapsi vietiin suljetulle osastolle.

Kaisa vaati, että lapsi päästettäisiin pois. Tähän suostuttiin viikonlopun jälkeen.

– Piti odottaa viikonlopun yli pätevää lääkäriä. Sain hoitopalaveriin mukaan sisäilmasairaiden tukihenkilön. Palaverissa todettiin, ettei psykiatrisen hoidon tarvetta ole.

Sairaala: Ambulanssikyyti normaali käytäntö

Kymenlaakson psykiatrisesta sairaalasta Careasta kerrotaan, että potilaan lähettäminen tahdosta riippumattoman hoidon arvioon on aina lääkärin päätös. Vanhempien vastustus ei vaikuta päätökseen, koska lain mukaan kaikilla suomalaisilla on oikeus psykiatriseen hoitoon.

– Kun tarkkailulähete tehdään, se on lääkärin ammattitaidon ja tietämyksen perusteella ainoa vaihtoehto, muistuttaa nuorisopsykiatrian osastonylilääkäri Jukka Rajala.

Tarkkailulähete on seitsemän sivua pitkä. Carean mukaan lähetettä ei koskaan tehdä ennen potilaan tutkimista, mutta sitä voidaan täyttää joiltakin osin ajan säästämiseksi.

– Missä tahansa lääkärin asiakirjassa voi olla esitietoja valmiiksi täytettynä, mutta ajankohtaiset havainnot tehdään vasta henkilökohtaisessa tapaamisessa. Tämä on lääkärin normaali käytäntö, Rajala toteaa.

Potilas, josta on laadittu tarkkailulähete, kuljetetaan psykiatriseen sairaalaan aina ambulanssilla hänen oman turvallisuutensa takaamiseksi. Careasta kerrotaan, että psykiatrisesti oireileva potilas on jopa joskus karannut liikkuvasta taksista vaarantaen itsensä.

– Sairaalassa päätöksen tarkkailuun ottamisesta tekee toinen lääkäri tutkittuaan potilaan. Tahdosta riippumattomaan hoitoon määrääminen taas tapahtuu tarkkailuajan jälkeen yksikön vastaavan lääkärin päätöksellä.

Tarkkailu kestää maksimissaan viisi päivää. Carean mukaan lääkäri haastattelee tarkkailun aikana potilaan päivittäin, myös viikonloppuisin.

Kaisan mukaan sairaala myönsi virheensä.

– Yhteispeli nuorisopsykiatrian kanssa on sujunut loistavasti sen jälkeen.

Koulu yhä kesken

Koulun kanssa ongelmat kuitenkin jatkuivat. Kaisan mukaan lapselle tarjottiin kouluvaihtoa, mutta kaikissa muissakin lähikouluissa oli sisäilmaongelma. Hän kysyi, saisiko hän valvoa lapsen kokeita kotona. Koulutoimi suostui siihen, että lastensuojelu valvoisi kokeita. Lastensuojelulle se ei kuitenkaan sopinut.

– Koulutoimi antoi minulle luvan valvoa kokeita vasta, kun olin kirjoittanut kirjeen koulutoimenjohtajalle. Sinä vaiheessa lapsi oli jäänyt toivottoman paljon muista jälkeen. Opinnot olivat jo täysin kuralla.

Lapsen olisi pitänyt saada peruskoulun päättötodistus tänä keväänä, mutta koulu on edelleen kesken. Kaisa ei ymmärrä, miksei lapsen opetusta voida järjestää kotona.

– Tällä hetkellä kaupunki haluaa sijoittaa lapseni johonkin perhekotiin, jossa järjestetään opetus. Sijoituksen kustannuksilla lapselleni pystyttäisiin maksamaan kotiopetus moneen kertaan.

Kouvolan kaupungin erityisen tuen päällikkö Pirjo Piiroinen ei halua kommentoida yksittäistapausta vaan kertoo sairaita oppilaita koskevista käytännöistä yleisellä tasolla.

– Yritämme järjestää olosuhteet, joissa koulunkäynti onnistuisi sairaudesta huolimatta. Lähetämme tehtäviä kotiin ja on mahdollista tehdä lyhyempää päivää, tai vaihtaa koulua. Jos sairaus on pitkäaikainen, on mahdollista käydä sairaalakoulua, Piiroinen sanoo.

Kotiopetuksessa ei aina jouston varaa

Kotiopetusta aletaan järjestää, kun koulu saa pitkäkestoisesta sairaudesta lääkärintodistuksen eikä koulunkäynti muuten onnistu. Kouvolassa käytäntönä on antaa kotiopetusta neljä tuntia viikossa ja mahdollisesti koulunkäynninohjaajan tukea. Lisäksi voidaan antaa tehtäviä, joita oppilas suorittaa itsenäisesti.

– Opinnoissa edetään oppilaan kunnon mukaan. Jos opiskelu ei sairauden vuoksi onnistu joka viikko, tunteja voidaan siirtää parempaan ajankohtaan.

Vaikeuksia saattaa tulla, jos oppilaan kunto vaihtelee nopeasti. Opetusta on vaikea järjestää kotiin nopealla aikataululla.

– Jos kotoa tulee aamulla soitto, emme pysty järjestämään opetusta sinne samana päivänä. Kotiopetus vaatii suunnittelua, koska opettajilla on koulussa omat velvollisuutensa.

Piiroisen kokeiden järjestämiskäytännöt vaihtelevat kuntien ja koulujen välillä.

– Joissakin kunnissa se on hyvin tiukkaa. Nyrkkisääntö on, että kokeen vastaanottavan henkilön pitää olla luotettava. Opettajan pitää joka tapauksessa varmistua siitä, että osaaminen on vaaditulla tasolla.

Lastensuojeluilmoitusten teko on Piiroisen mukaan normaali käytäntö, jos oppilas on paljon poissa koulusta.

– Oppivelvollisuuden toteutumisen valvonta ja opintojen edistymisen seuranta on koulun velvollisuus. Lastensuojeluilmoitus on avunpyyntö, silloin oppilaan tueksi tarvitaan apujoukkoja.

Oma luukku puuttuu

Hengitysliiton alueyhdistyksessä vertaisohjaajana toimiva Taina Laurinaho kertoo, ettei Kaisan perheen tilanne ole yksittäistapaus. Hän toimii parhaillaan tukihenkilönä kymmenelle muulle perheelle vastaavassa tilanteessa eri puolilla Suomea. Lisäksi hän saa paljon yksittäisiä yhteydenottoja.

– Eräässä perheessä on viisi lasta, joista kolme on sairastunut. Heistä yksi on täysi-ikäinen, ja koulusta putoamisen vuoksi hän on nyt täysin syrjäytynyt. Sisäilmaoireet alkoivat jo alakoulussa.

Laurinaho kertoo, ettei lapsen tai nuoren toimittaminen tahdosta riippumattoman hoidontarpeen arvioonkaan ole epätavallista.

– Tapauksia on useita. Itselläni on tiedossa viisi tapausta, joista on tehty lähete tutkimuksiin psykoottisen masennusepäilyn vuoksi.

Laurinahon mukaan ongelma on siinä, ettei sisäilmasairaille ole terveydenhuoltojärjestelmässä omaa "luukkua". Ensimmäinen sisäilmasairaiden lasten ja nuorten vertaisryhmä perustettiin jo kymmenen vuotta sitten.

– Asia on nostettu julkisuudessa esiin jo silloin, eikä yhteiskunnassa ole vieläkään tehty sen eteen toimenpiteitä. Kierre voi kestää kymmenen vuotta, ja lapsi herkistyy koko ajan pahemmin. Jos asiaan puututtaisiin ajoissa, lapsilla olisi toivoa tavallisen koulun jatkamisesta. Sen sijaan heitä pompotellaan lääkäriltä toiselle.

"Yksikin sairas koulu on liikaa"

Hengitysliittoon kuuluvan Sisäilmakeskuksen tutkimuspäällikkö Eila Hämäläinen kaipaa ongelmien tunnistukseen tiukempaa otetta.

– Ongelmia kyllä selvitellään eri puolilla, mutta esimerkiksi oireilun laajuudesta ei ole olemassa koottua tietoa. Yksikin sairas koulu on liikaa, sillä siellä voi olla satoja lapsia, Hämäläinen toteaa.

Pitkään jatkuva sisäilmaoireilu laskee potilaan vastustuskykyä. Silloin flunssat ja infektiot kestävät tavallista pidempään. Hämäläisen mukaan vastustuskyvyn tasoa voidaan selvittää verikokeella, mutta syy-yhteyden osoittaminen on vaikeaa.

– Näiden asioiden tunnistaminen vaatii tosi vankkaa osaamista lääkäriltä. Väsymys, pahoinvointi ja päänsärky yhdistetään ennemmin nuorten kohdalla esimerkiksi liikaan valvomiseen.

Tarvitaan lisää tutkimustietoa

Hengitysliiton mukaan on paljon lääkäreitä, jotka näkevät ongelmat aitoina ja todellisina. Ongelma on se, ettei oireita hoideta kokonaisuutena.

– Hengitystieoireita ei ehkä diagnosoida sisäilman aiheuttamiksi vaan pidetään astmana tai nuhana. Oireille on diagnoosikoodi, mutta se on perustuu oireisiin eikä sen perusteella ole esimerkiksi oikeutta sosiaaliturvaan. Ihmiset eivät koe sitä kovin hyväksi, toteaa Hengitysliiton sisäilmasuunnittelija Sari Mäki.

– Tutkimustietoa pitäisi saada paljon lisää.

Kaisan lapsen asiat ovat nyt paremmin, mutta äiti pelkää lapsensa tulevaisuuden puolesta.

– Tässä on töpeksitty niin pahasti. Mitä haittaa lapselle aiheutuu siitä, että oireilu on diagnosoitu henkiseksi ja hän on ollut suljetulla osastolla ilman perusteita? Miten kaikki lastensuojelun merkinnät vaikuttavat? Rekistereissä on paljon puutteellisia, virheellisiä ja vajavaisia tietoja.

Sisäilmaoireista kärsivien lasten vanhemmat järjestävät tiistaina mielenosoituksen terveen sisäilman puolesta Helsingissä. Mielenilmaus alkaa Kansalaistorilla kello 18.

Kaisa ei esiinny jutussa omalla nimellään lapsensa yksityisyyden suojaamiseksi.

Kymenlaakson Sähkön osakekauppa on ottanut taka-askelia. Kotka haluaisi myydä osan sähköyhtiön osakkeistaan yhtiön muille osakaskunnille.

Kouvolan kaupunginhallitus päätti maanantaina palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Talous- ja rahoitusjohtaja Tuukka Forsellin mukaan kaupunki sai yhtiön arvosta uutta tietoa juuri ennen kaupunginhallituksen kokousta.

Tieto tuli Kymenlaakson Sähköltä, joka on selvittänyt mahdollisten osakekauppojen vaikutuksia. Toimitusjohtaja Aku Pyymäen mukaan vaikutusten arviointia on syytä vielä jatkaa.

Kymenlaakson Sähkön omistaa yhteensä 12 kuntaa. Myös Loviisa päätti palauttaa kaupat uudelleen valmisteltavaksi.

Alkuperäisissä esityksissä sekä Kouvolan että Loviisan kaupunginhallituksille kauppoja esitettiin hyväksyttäviksi.

Kouvolan aikeissa oli lisätä omistusta yhtiössä niin, että kaupungilla olisi ollut jatkossa viidenneksen äänivalta yhtiön päätöksenteossa.

Päätös Haminan Uuperinrinteiden kaupasta siirtyy. Haminan kaupunginhallitus jätti asian maanantaina pöydälle, ja käsittelee kauppoja vasta seuraavassa kokouksessaan ensi maanantaina.

Haminan ja Kotkan omistama laskettelukeskus Uuperinrinteet oli tarkoitus myydä kolmelle yrittäjälle 680 eurolla. Ostajille jäisi kaupassa kontolleen yhtiön vanhoja velkoja 240 000 euron edestä.

Kotkan kaupunginhallitus ei ole vielä käsitellyt kauppoja.

Kun suomalainen yritys haluaa saada tuotteensa kaupaksi ulkomaille, markkinointi jää helposti vähemmälle huomiolle.

– Klassinen tilanne on, että teknologiataustainen henkilö on perustanut yrityksen. Hän hallitsee teknologian ja tuotteet kuin omat taskunsa. Halutaan kansainvälistyä, mutta yhtäkään myynti- tai markkinointihenkilöä ei ole tai ei palkata, kuvailee Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Mika Gabrielsson.

Suurimpia haasteita löytyy osaamisen hyödyntämisestä jakelukanavissa ja markkinoinnissa. Gabrielssonin mukaan olisi enemmän käytettävä eri toimijoita hyödyksi.

– Lähtökohta on usein, että itse osataan tehdä.

Professorin mukaan myös merkittävä aukko löytyy markkinoinnin rahoituskanavista. Gabrielsson heittää pallon muun muassa kehittämiskeskus Tekesin suuntaan.

– Kasvuvaihe on nyt vähän kuin rampa ankka. Teknologiapanostusta löytyy, mutta ei saada tuotteita kaupaksi.

Born Global -yritykset nosteessa

Gabrielsson on tutkinut kansainvälisille markkinoille välittömästi suuntaavia yrityksiä. Kasvu rajojen ulkopuolella voi olla nopeaakin.

– Usein jo kolmen vuoden sisällä 25 prosenttia tuloksesta tulee ulkomaisilta markkinoilta, sanoo Gabrielsson.

Hänen mukaansa ilmiö on nostanut nopeasti päätään. Kun yritys perustetaan ja se haluaa asettaa tavoitteekseen hakeutua kansainvälisille markkinoille, todennäköisesti kyse on tämänkaltaisesta yrityksestä.

– Vuoden 1985 jälkeen perustetuista yrityksistä, jotka ovat lähteneet kansainvälistymään, peräti 40 prosenttia on Born Global -yrityksiä, väittää Gabrielsson.

Nämä vientiyritykset koostuvat laajasta kirjosta eri toimialoja, kuten teknologia- ja ohjelmistoteollisuudesta, designin parista ja konsultoinnista.

– Pienet ja nopeasti kansainvälistyvät yritykset löytyvät hyvin laajasti eri sektoreilta.

Gabrielssonin mukaan pienet startup- ja born global -yritykset nostavat päätään tulevaisuuden ja kasvun kannalta, samalla kun paperi- ja metalliteollisuudessa on nähty taantumusta.

Selkeästi kasvuhakuiset yritykset vähissä pk-sektorilla

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2016 Yrityskatsauksen mukaan pk-yrityksistä kaksi kolmesta ilmoitti toimivansa etupäässä paikallisesti.

Voimakkaasti kasvuhakuisia on kaikista pk-yrityksistä vain noin kahdeksan prosenttia.

Kasvuhakuiset yritykset toimivat muita pk-yrityksiä reilusti yleisemmin kansainvälisillä markkinoilla, ja niiden suuntana ovat jo lähtökohtaisesti laajemmat markkinat sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti.

Karhujahti on sujunut rivakasti Kaakkois-Suomessa. Alueelle myönnetyistä kymmenestä kaatoluvasta ainoastaan yksi on käyttämättä.

Karhun voi kaataa vielä Vuoksen yläpuolella Ruokolahti-Imatra -alueella.

Karhunmetsästyskausi alkoi runsaat kaksi viikkoa sitten 20. elokuuta. 

Jahtipäällikkö Teemu Kouhian mukaan karhupentueita on havaittu hyvin tällä metsästyskaudella. Kaakkois-Suomen karhukanta ei näin ollen olisi pienenemään päin.

IITTI Kasvuhakuiset kymenlaaksolaisyritykset kokoontuvat tänään ja huomenna KasvuCamp -tapahtumaan. Iitissä järjestettävä tapahtuma kokoaa pidempään toimineita yrityksiä yhteen pohtimaan kansainvälistymisen haasteita.

Yksi näistä on yli 30 vuotta tulenkestävään rakentamiseen erikoistunut Refrak Oy, joka löytää pitkästä historiastaan huolimatta tapahtumasta ammennettavaa.

– On aina hyväksi kuunnella, mitä mieltä muut ovat kansainvälistymisestä, sanoo Refrakin toimitusjohtaja Attila Alastalo.

Maailman markkinat suoraan kiikarissa

Isommilla yrityksillä on ollut merkittävä rooli Refrakin suunnatessa alunperin maailmalle.

– Ne ovat toimineet vetureina meille, että olemme päässeet kansainvälisille markkinoille. Nämä yritykset ovat vetäneet meitä projekteihinsa ympäri Eurooppaa.

Alastalon yritys suuntasi jo heti perustamisvaiheessa maailmanmarkkinoille. Työ kantoi nopeasti hedelmää.

– Toimme tuotteita Suomeen. Sitä kautta syntyi myös kontakteja muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, hän sanoo.

Tämän jälkeen yritykselle tuli lisää kyselyjä, mikä edesauttoi kauppojen tekemistä jatkossakin. Nykyään puolet yrityksen liikevaihdoista tulee Suomen rajojen ulkopuolelta.

Nokia varoittava esimerkki

Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan professori Mika Gabrielsson on tutkinut paljon yritysten kansainvälistymistä. Gabrielssonin mukaan on yleistä, että pieni yritys tekee yhteistyötä monikansallisten yritysten kanssa, jotka toimivat jo kansainvälisillä markkinoilla.

– Sitä kautta pääsee hyvin nopeasti valmiille markkinakanaville. Isomman yrityksen resurssit ovat näin tavalla tai toisella käytössä.

Isompien yritysten vetoavusta on hyötyä kuitenkin vain tiettyyn pisteeseen saakka.

– On tärkeää myös osata irrottautua ja kasvaa omilla ehdoilla, sanoo Gabrielsson.

Esimerkkinä hän nostaa Nokian, jonka imussa monet yritykset kasvoivat. Nokian kohdattua romahduksensa, yrityksiä meni sen mukana konkurssiin tai myytiin ulkomaille.

– Pitää hallita tilanne, ettei jäädä pelkästään isomman varaan.

Suomalainen työvoima kallista

KasvuCampista uusia tuulia kansainväliseen liiketoimintaan hakevalla Attila Alastalolla on seuraavaksi suuntana Keski-Euroopan maat, esimerkiksi Ranska ja Espanja. Venäjän merkitys yritykselle on ollut vähäinen.

Kansainvälistymistä eniten haittaavasta tekijästä kysyttäessä vastaus ei yllätä.

– Suomessa kustannusrakenne on haasteellinen. Palkat ovat aika korkeita verrattuna muihin Keski-Euroopan maihin, Alastalo sanoo.

Työvoimakustannukset toisaalta myös entisestään ajavat kansainvälistymään ja pohtimaan uusia uria.

– Meidän ala on työvoimaintensiivistä, mikä asettaa suuria haasteita. Omaa teknologiaa täytyy kehittää, että olemme kilpailukykyisiä muita yrityksiä vastaan.

Monella muulla toimijalla suurimpia haasteita löytyy osaamisen hyödyntämisestä jakelukanavissa ja markkinoinnissa.

Teollisuuden yrityksenä Refrakin palveluita tarvitsevat toimijat tuntevat yrityksen ja sen toimintavat. Markkinointi ei näin ole ollut ongelma Alastalon toimialalla.

– Tämän alan yrityksiä on aika vähän. Teemme enemmän suoramarkkinointia.

Kymenlaakson Sähkön osakekaupoissa on otettu aikalisä. Päätös Kotka osakkeiden myynnistä takaisin yhtiöön oli maanantaina Kouvolan ja Loviisan kaupunginhallitusten käsittelyssä, mutta molemmat kaupungit päättivät tahoillaan palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

– Toimintaympäristössä on tapahtunut sellaisia muutoksia, että alkuperäinen suunnitelma ei taloudellisessa mielessä voisi toteutua sillä tavalla kuin on ajateltu. Se voisi jopa vähentää yhtiölle tulevaa tulotusta ja vähentää osakkaiden osinkotuloja, perustelee Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva muutettua esitystään valmistelun jatkamisesta.

Uusi kilpailija

Kotkan Energian ja Haminan Energian puoliksi omistama Karhu Voima aloitti sähkön myynnin syyskuun alussa. Kymenlaakson Sähkön mukaan uuden kilpailijan mukaantulo on iso osatekijä, jonka vuoksi osakekauppa vaatii lisäselvityksiä.

– Karhu Voima on varmasti yksi merkittävimmistä muutoksista toimintaympäristössä. Yhtiön toimintakyky tässä nyt tarkistetaan, sanoo Kymenlaakson Sähkön hallituksen puheenjohtaja Markku Saastamoinen.

– Tätä ollaan kuitenkin viemässä eteenpäin sillä hengellä, millä alun perinkin on oltu. Odotetaan, että kunnat päätyvät vielä antamaan myönteiset ratkaisut, Saastamoinen jatkaa.

Kotkalle tärkeät kaupat

Kotkassa osakaskuntien päätöstä on odotettu hartaasti. Kaupunki on odottanut osakekaupasta yli 32 miljoonan euron piristystä taloudelleen. Energiajärjestelyn ansiosta kaupungin olisi mahdollista jopa puolittaa useiden kymmenien miljoonien eurojen alijäämä.

– Toista näin merkittävää tulonlähdettä on tähän hätään ihan mahdoton keksiä kovin äkkiä. Asia on meille todella tärkeä, sanoo Kotkan kaupunginjohtaja Henry Lindelöf.

– Meillä on ylisuuri omistus Kymenlaakson Sähkössä muihin omistajakuntiin nähden. Meillä on päällekkäistä varallisuutta omassa energiayhtiössämme ja Kymenlaakson Sähkössä. Järkeilemällä näitä paremmaksi olisimme samalla saaneet taloutta kuntoon merkittävällä tavalla. Jos se nyt jää tekemättä, niin se on todella huono asia, Lindelöf jatkaa.

Lindelöfin mukaan Kotkan täytyy nyt tehdä normaali talousarviovalmistelu ja miettiä lisäksi onko muita säästömahdollisuuksia saatavissa tällä aikataululla.

Kymenlaakson Sähkö tarkastelee omalta osaltaan tilanteen ja katsoo, kuinka merkittäviä vaikutuksia uudella kilpailijalla on. Yhtiö arvelee, että uudelleentarkasteluun menee noin kuukauden päivät.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on valinnut hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi toisen kauden kansanedustaja Juho Eerolan Kotkasta.

Valiokunnan puheenjohtajan paikka avautui, kun entinen puheenjohtaja Pirkko Mattila valittiin uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi Hanna Mäntylän tilalle.

Eerola on ollut halukas hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi aiemminkin. Vuonna 2012 Jussi Halla-aho jätti paikkansa puheenjohtajana ja ehdotti tehtävään tuolloin puolueen varapuheenjohtajana toiminutta Eerolaa. Tehtävään valittiin kuitenkin nyt väistyvä Pirkko Mattila.

Eduskunnan uusi istuntokausi alkoi tänään.

Saksalaisveskari Niklas Treutle vahvistaa KooKoon maalivahtiosastoa. KooKoo ja maalivahti Treutle, 25, ovat solmineet loppukauden mittaisen pelaajasopimuksen, johon sisältyy kolmen ja puolen viikon mittainen koeaika.

- Juha Järvenpään ikävä loukkaantuminen pakotti meidät toimimaan. Niklas on erittäin mielenkiintoinen pelaaja, jolla on kova halu kehittyä paremmaksi maalivahdiksi Suomessa ja KooKoossa, KooKoon urheilujohtaja Jarno Kultanen kommentoi seuran tiedotteessa.

Treutle vietti viime kauden Arizona Coyotesin NHL-organisaatiossa. Veskari pelasi 39 ottelua AHL:ssä Springfield Falconsissa ja kahden ottelun verran NHL:ssä Coyotesissa. Aiemmin saksalaismaalivahti on torjunut maansa DEL-sarjassa usean kauden ajan.

- Niklas on hyväkokoinen ja urheilullinen maalivahti, joka on nuoresta iästään huolimatta jo pelannut useita kausia huippusarjoissa, Kultanen sanoo.

Treutle saapui Suomeen tiistaina ja liittyy joukkueen harjoitusvahvuuteen keskiviikkona.

Ajoneuvoihin asennettavia tutkanpaljastimia on löytynyt Kaakkois-Suomen rajaliikenteen valvonnassa runsaasti. Viikon aikana rajanylitysliikenteessä löydettiin 29 tutkanpaljastinta. Laitteet ovat Suomessa laittomia. Tutkanpaljastimien käyttö on Venäjällä sallittua, joten niitä kulkeutuu venäläismatkailijoiden autoissa runsaasti Suomeen.

– Tutkanpaljastimia löytyy joistakin autoista virrat päällä kojelaudoilta, osa on hansikaslokeroissa tai oven lokeroissa.

– Olemme pyrkineet tiedottamaan Suomen lainsäädännöstä Venäjällä, kertoo Aki Järvinen rajavartiostosta.

Poliisi löytää vain vähän paljastimia

Rajavalvonnassa on tänä vuonna löydetty jo yli 800 tutkanpaljastinta Kaakkois-Suomessa. Viikon aikana löydetyt paljastimet olivat kaikki löytyneet normaalin rajavalvonnan yhteydessä.

Poliisilla puolestaan on käytössään omia laitteita, joilla havaitaan tutkanpaljastimia, kertoo Komisario Jukka Tylli Kaakkois-Suomen poliisista.

– Tänä vuonna partioinnin yhteydessä on takavarikoitu 5 paljastinta. Pääsääntöisesti henkilölle tulee tästä yli 10 päiväsakkoa.

Rajalta arvioidaan tämänvuotisten takavarikointimäärien jäävän kymmenisen prosenttia edellisvuoden määristä. Tutkanpaljastimien takavarikot heijastelevat suoraan liikennemääriin.

Monet päiväkodit kaipaavat kodeilta tiukempaa sitoutumista täikierteen katkaisuun. Esimerkiksi Kotkassa on havaittu, että kaikki vanhemmat eivät täiepidemian aikana noudata päiväkodista saamiaan ohjeita.

– Olennaista on, että vanhemmat tarkastavat hiukset myös niilltä lapsilta, joilla ei ole todettu täitä. Se työ pitäisi kaikkien tehdä. Jos yksikin jättää sen tekemättä, leviäminen voi jatkua ja jatkua, muistuttaa Kotkan Metsolan ja Hovinsaaren päiväkotien johtaja Anu Korjus.

Toinen tärkeä asia on, että vanhemmat kertovat tartunnoista päiväkodille. Netistäkin löytyy kauhutarinoita siitä, miten täit on hoidettu useampaan kertaan ja ne tulevat aina vain takaisin.

– Näin asiasta voidaan ilmoittaa myös muille perheille. Sitä, että tieto leviäisi muiden korviin, ei tarvitse pelätä. Taistelu täitä vastaan on hyödytön, jos vanhemmat eivät toimi sen mukaan kuin on pyydetty.

Jopa satojen eurojen lasku

Täit leviävät päiväkodeissa yhteisten sohvien, mattojen ja tyynyjen välityksellä. Kierteen katkaisu on työlästä ja aikaavievää.

– Olemme välillä pussittaneet huonekaluja ja tyynyjä pariksi viikoksi jätesäkkeihin, jotta täit kuolevat. Pehmoleluja pestään riittävän kuumassa vedessä ja lakanoita lasten sängyissä vaihdetaan useammin. Lisäksi imuroidaan tiheästi, Korjus kertoo.

Pahan täikierteen hoito voi tulla perheille kalliiksi. Täisampoiden hinnat vaihtelevat apteekeissa 20-30 euron välillä. Yksi pullo riittää yleensä useamman pään hoitoon tai kahteen käsittelyyn, mutta pitkään ja paksuun tukkaan ainettakin kuluu enemmän.

Apteekeista arvioidaan, että pahimmillaan täikierre syö perheeltä satoja euroja. Kustannukset riippuvat perheen koosta ja hiusten pituudesta.

– Jos kaikkia perheenjäseniä ei hoideta, täit voivat kiertää heidät useampaan kertaan. Uusi ulkopuolelta tuleva tartuntakin on mahdollinen. On myös sitkeitä tapauksia, jotka eivät kahdellakaan käsittelyllä taltu, sanoo proviisori Anu Talvitie Kotkan Kauppatorin apteekista.

Täillä on räjähtävä loppu

Dosentti, erikoislääkäri Sakari Jokiranta Helsingin yliopistosta suosittelee käsittelemään hiukset täisampoolla kahdesti, vaikka joissakin valmisteissa kerrotaan kertahoidon riittävän.

– Pidän tärkeänä, että hoidetaan kaksi kertaa. Näin myös munista kuoriutuneet yksilöt saadaan tapettua. Osa tuotteista tehoaa jonkin verran myös saivareisiin mutta aina on se riski, että hiuksiin jää eläviä munia.

Täiden ehkäisyaineisiin ei Jokirannan mukaan kannata luottaa. Nämä aineet tekevät hiuksista liukkaita, jolloin täi ei pääse kunnolla tarttumaan niihin kiinni.

– Näkemieni tutkimusten mukaan aineilla on jonkinlainen suojavaikutus, mutta täydellinen se ei ole.

Täisampoota vastaan täit eivät Jokirannan mukaan mahda mitään. Valmisteet vaikuttavat mekaanisesti täin hengitysjärjestelmään, jolloin sen hengitysaukot eivät toimi.

– Kun täi ei pääse veriaterialla saamastaan nesteestä eroon, se poksahtaa rikki.

Itämeren kaasuputkien pinnoittaminen Kotkassa on saanut sinetin. Nord Stream 2 -hanke ja pinnoittajayhtiö Wasco ovat allekirjoittaneet sopimuksen putkien betonipinnoituksesta sekä varastoinnista ja logistiikasta.

Kansainväliseen energia-alan konserniin kuuluva Wasco Coatings Europe vastaa pinnoitustehtaista Kotkassa sekä Saksassa. Lisäksi on sovittu putkien varastoinnista Hangossa ja kahdessa välivarastossa Ruotsissa, joiden sijoituspaikka valitaan myöhemmin.

– Tämä tärkeä sopimus on merkittävä virstanpylväs Nord Stream 2 –hankkeelle. Se toimii rakennusvaiheen logistisena selkärankana ja vie hanketta eteenpäin aikataulun mukaisesti, Nord Stream 2:n projektijohtaja Henning Kothe kertoo hankkeen tiedotteessa.

Putkia pinnoitetaan 200 000 kappaletta

Ensimmäiset putket toimitetaan teräsputkitehtaalta Kotkaan pinnoitettavaksi syyskuun lopulla. Saksan Mukraniin putket toimitetaan pinnoitettavaksi marraskuun alussa. Wasco arvioi, että se työllistää Kotkassa 300 henkeä ja Saksan Mukranissa 150 henkeä. Putkien betonipinnoituksen on määrä alkaa vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Sen jälkeen kun teräsputket on kuljetettu putkitehtailta pinnoitustehtaille, osa pinnoitetuista putkista kuljetetaan välivarastoihin, ja sieltä myöhemmin Itämerelle putkenlaskualuksille rakentamista varten.

Pinnoitustehtaalla teräsputket pinnoitetaan betonilla, mikä tuplaa yksittäisen putken painon keskimäärin 24 tonniin. Betonipinnoitus lisää putkilinjan vakautta meren pohjassa. Kaksoisputkilinjaan tarvitaan yhteensä noin 200 000 pituudeltaan 12-metristä ja halkaisijaltaan 48-tuumaista betonipinnoitettua putkikappaletta.

Puolet putkista tulee olla pinnoitettuna putkilinjan reitin varrella, kun rakentaminen alkaa vuonna 2018.

Kymenlaakson Osuuspankki suunnittelee sulkevansa Myllykosken ja Kuusankosken konttorit. Lisäksi pankki hyödyntäisi jatkossa OP Ryhmän keskitettyjä tausta- ja tukipalveluita, jolloin pankin omia vastaavia palveluita supistettaisiin.

Alustavat suunnitelmat voivat enimmillään johtaa 25 henkilön irtisanomiseen. Kymenlaakson Osuuspankki aloittaa tämän vuoksi yt-neuvottelut. Pankissa työskentelee tällä hetkellä 195 ihmistä.

Sulkemissuunnitelmien taustalla on myös konttorien kunto. Esimerkiksi Kuusankoskella pankin tilat vaatisivat sisäilmaongelmien vuoksi mittavan remontin.

Uudistussuunnitelmien taustalla on myös asiakaskäyttäytymisen muutokset ja digitaalisten palveluiden kehittyminen. Myllykoskella kassapalvelukonttorin asiakaskäynnit ovat huomattavasti vähentyneet.

Kymenlaakson Osuuspankilla on tällä hetkellä kahdeksan konttoria. Jatkossa Kuusankoskea lähin Osuuspankin konttori olisi Kouvolan keskustassa. Myllykoskea lähin on Inkeroisten konttori.

Pankin tavoitteena on, että uudistukset voitaisiin toteuttaa ensi vuoden tammikuun alusta alkaen.

Karhunmetsästys on päättynyt tältä kaudelta Kaakkois-Suomessa.

Viimeinen kaatolupa käytettiin keskiviikkoaamuna Ruokolahdella, missä metsästäjät kaatoivat 130-kiloisen naaraan.

Kaakkois-Suomessa oli käytössä luvat kymmenen karhun metsästämiseen. Metsästykausi alkoi 20. elokuuta.

Kahdeksan vuotta sitten alkanut Karjalan prikaatin kasarmirakennusten peruskorjaus Kouvolan Vekaranjärvellä on viimein valmistunut. Viimeisin neljästä 1960–70-luvuilla rakennetusta kasarmirakennuksesta saatiin valmiiksi viime viikolla. Hintaa peruskorjaukselle tuli noin 36 miljoonaa euroa.

– On se iso jumppa ollut, mutta nyt kaikki meidän viisi kasarmia on asianmukaisessa kunnossa. Se takaa meidän varusmiehille, reserviläisille ja henkilökunnalle terveet, toimivat ja turvalliset tilat, korostaa kiinteistöhallinnon toimialajohtaja Jouko Oinonen.

Neljän kasarmirakennuksen peruskorjauksen lisäksi Vekaranjärvellä on tehty myös keskusvaraston peruskorjaus sekä laajennus, kunnostettu Pahkajärven leirialueen infra, peruskorjattu urheilutalo sekä rakennettu uusi urheilukenttä ja pioneerikoulutushalli.

Parhaillaan käynnissä on tämän vuoden loppuun mennessä valmistuva Pahkajärven ampumaratahanke sekä varuskuntaravintolan peruskorjaus- ja laajennus, jonka on määrä valmistua ensi vuoden loppuun mennessä.

"Pidot ei kun paranee"

Reippaan kymmenen vuoden aikana Vekaranjärven kehittämiseen on käytetty noin sata miljoonaa euroa. Pääasiassa raha on käytetty muun muassa kosteusvaurioista kärsineen vanhan rakennuskannan kohentamiseen sekä uuden rakentamiseen. Ulospäin muutokset näkyvät kuitenkin itse asiassa varsin vähän.

– Tietysti pyrimme kunnioittamaan alkuperäistä arkkitehtuuria silloin, kun rakennuksia peruskorjataan tai tehdään uudisrakennuksia. Korjaukset kohdistuvat enemmän talon rakenteisiin ja tekniikkaan. Rakennukset saatetaan tämän päivän määräysten tasolle, Oinonen selvittää.

– Vekaranjärvi on nyt hyvässä kunnossa ja jatkoinvestointejakin on luvassa. Pidot ei kun paranee, hän lisää.

Puolustusvoimat suunnittelee hätäkeskuksen entisten tilojen käyttöönottoa Kouvolassa. Sopimusta ei vielä ole, mutta neuvotteluja Senaatti-kiinteistöjen kanssa käydään vielä syksyn ajan tiiviisti.

Puolustusvoimat ei kerro, mitä toimintaa se aikoo kallion sisään rakennettuihin tiloihin sijoittaa. Tarkoitus on, että Puolustusvoimat pääsisi tiloihin ensi vuoden kesällä.

Puolustusvoimat arvioi samalla uudelleen tilojen tarvettaan Kouvolan Kasarminmäellä, missä Puolustusvoimat tällä hetkellä Kouvolassa toimii.

Hätäkeskus siirrettiin Kouvolasta Kuopioon vuonna 2012. Tilat ovat olleet sitä asti tyhjillään.

Senaatti-Kiinteistöt ei kommentoi tiloista käytyjä neuvotteluja.

Kouvolan Pallonlyöjät on mukana miesten Superpesiksen mitalipeleissä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010. Tuolloin Kopla nappasi hopeaa, kuten vuotta aiemminkin. Sitä edelliset mitalit on 1970-luvulta.

Nyt Kouvolan Pallonlyöjät pyrkii hajottamaan viimeisten kolmen vuoden kestomitalikolmikon – Sotkamon Jymy ja Vimpelin Veto marssivat loppuotteluihin jo kuudetta vuotta peräjälkeen, Joensuun Maila on ollut pronssiotteluissa voittamaton kolmena vuotena perättäin.

”Ei se nälästä jää kiinni”

Kouvolalaiset ovat asettaneet tavoitteekseen tälle kaudelle mitalin. KPL:n pelinjohtaja Eero Pitkänen pitää pronssia hyvinkin realistisena.

– Runkosarjassa voitot menivät tasan 1-1 Joensuun kanssa. Katselin viimeisintä vierailuamme Joensuussa, ja varsinkin toisen jakson lopussa itse vähän mokailtiin. Uskoisin että me saadaan hyvä henki päälle ja pronssit kaulaan, kun kausi päättyy, Pitkänen pohtii.

Myös Koplan kapteeni Anssi Lammila on samoilla linjoilla. Miehen mukaan ei ole väliä, millä stadionilla pelataan, molemmilla on mahdollisuus voittaa.

– Molemmat kentät ovat hyvin samankaltaisia ja pääsemme käyttämään omia vahvuuksiamme. On siellä laatua vastustajissakin, että toki pitää katsoa heidän vahvuudet. Mutta ei niitä taikatemppuja vieläkään vaadita. Ei kentällä väliä, me pärjätään kyllä, Lammila hymyilee.

Lammila ja Pitkänen eivät usko, että pronssiputki olisi näännyttänyt joensuulaisten mitalinnälkää.

– Nelossija on se kaikkein kehnoin sija. Ei se varmasti nälästä jää kiinni. Uskon että molemmat joukkueet tavoittelevat pronssia yhtälailla, Pitkänen kertoo.

Nuorten esiinmarssi

Kouvolan Pallonlyöjissä on viime vuodet panostettu entistä enemmän nuoriin. Syksyllä 2011 käynnistyi nuorennusleikkaus. Tehty työ on kantanut hedelmää.

– Siitä porukasta Tommi Mäentausta ja Sasu Toikka ajettiin sisään Hylkilän Mikon kovalla työllä, ja he ovat nousseet Itä-Länsi-tason pelaajiksi. Tietysti myös kokeneita pelaajia tarvitaan, Pitkänen toteaa.

– Vuonna 1976 on viimeksi ollut tällainen tilanne, että KPL pelaa miehissä, A-junioreissa ja B-junioreissa neljän parhaan joukossa. On selvää, että jollain aikajänteellä niistäkin porukoista pitää tulla miehiä edustusjoukkueeseen. Se voi olla jo ensi vuosi, Pitkänen uumoilee.

KPL:n B-pojat aloitti välieräsarjansa voitolla Vimpelin Vedosta ja A-pojat aloittaa ensi viikolla loppuottelusarjan Kiteen Palloa vastaan. Miesten sijoitus on siis kolmas tai neljäs. Mitali olisi nuorelle joukkueelle Anssi Lammilan mukaan iso juttu.

– Syksyllä asetettiin tavoite, mitali. Kaikkien tapahtumien jälkeen, ja kun katsoo taaksepäin kuluneeseen kesään, niin kyllähän mitali olisi meille todella arvokas juttu. Siitä lähdetään tappelemaan tosissaan, Lammila uhoaa.

Enemmän vastuuta nuorille

Juniorityö on Eero Pitkäsen mukaan urheiluseurojen kivijalka ja nuoriin aiotaan panostaa jatkossakin. Menestyminen pääsarjatasolla vaatii myös kokeneita pelaajia.

– Jos halutaan pelata mitaleista ja menestyä, niin täsmähankintoja pitää saada. Se aika että pärjätään pelkästään omilla junioreilla, on urheilussa ohi, Pitkänen kertoo.

Anssi Lammila on elänyt mukana KPL:n nuorennusleikkauksen. Seuran pitkäjänteinen nostaa kapteenin suupielet ylöspäin.

– Suunta on ollut koko ajan oikea ja pikkuhiljaa tulosta on alkanut tulla – myös miehissä. Juniorit pärjäävät hienosti ja toimistolla väki on onnistunut, koska tulosta on pystytty tekemään vuosi vuodelta enemmän, Lammila kiittelee.

Lammilan mukaan edustusjoukkueeseen nousseille A-pojille on annettu luonnollisesti pienempi rooli, mutta roolinsa juniorit ovat hoitaneet hyvin.

– Kyllä he vastuunsa ovat kantaneet. Etenkin lukkarin tontilla Eskelisen Jesse on ottanut ulkopelin tärkeimmän roolin haltuun. Meillä on hyviä junnuja ja koko ajan he lähestyvät sitä, että myös miesten peleissä kantavat koko homman, Lammila kehuu.

Kaupunki varautuu tiivistämään keskustarakennetta ja lisäämään merkittävästi rakennusoikeutta keskustakortteleissa. Kouvolan keskustan kaavamuutos sallisi uusien asuntojen ja toriparkin rakentamisen.

Esimerkiksi Pukimon korttelissa kaavamuutosehdotus mahdollistaa jopa yhteensä seitsemänkerroksisen talon rakentamisen. Korttelin vanha tiiliosa on suojeltu ja on säilytettävä, mutta kahden asuinkerroksen päälle voisi rakentaa yhteensä viisi asuinkerrosta.

– Pukimon kortteli torin länsipuolella siirtyisi torille päin, mutta torimyyjien tila ei pienenisi, sanoo Kouvolan vs. kaavoituspäällikkö Kaisa Niilo-Rämä.

Vireillä olevan suunnitelman mukaan myös Pohjolatorille voisi rakentaa asuin- ja liikekiinteistöjä.

Kaavamuutosehdotus vähentäisi keskustakortteleiden parkkipaikkoja hieman nykyisestä.

Hansatorin alle tulevat parkkipaikat palvelisivat muun muassa asiakaspysäköintinä. Asukaspysäköintiä tulisi esimerkiksi Pohjolatorin kohdalle rakennettavien talojen alle.

Kivimiehenkadun Kauppahallin viereinen osa eli kadun eteläpää muuttuisi kävelykaduksi, jossa saisi myös ajaa polkupyörällä.

Kaupunki ei kiirehdi omilla alueillaan

Keskustakortteleiden kaavamuutosehdotus on tullut nähtäville keskiviikkona. Muistutuksia ehdotuksesta voi jättää 10. lokakuuta asti.

– Jo keväällä kyselimme mielipiteitä ja järjestimme muun muassa torimyyjille oman tilaisuuden. Muokkasimme suunnitelmaa ja yhteisymmärrys on saavutettu, kertoo Kouvolan vs. kaavoituspäällikkö Kaisa Niilo-Rämä.

Kaavamuutos etenee muistutusten ja vastineiden jälkeen poliitikkojen hyväksyttäväksi.

Rakentaminen voisi näillä näkymin ensimmäisenä käynnistyä Pukimon korttelissa.

– Kaupunki voi tällä hetkellä tarjota kerrostalorakentamiselle tontteja esimerkiksi Halkotorilta, joten emme kiiirehdi esimerksi Pohjolatorin suhteen, sanoo Kouvolan tekninen johtaja Hannu Tylli.

Keskustakortteleiden muodonmuutokset ovat pitkälti kiinni markkinatilanteesta ja rakennusyhtiöiden kiinnostuksesta uudisrakentamiseen.

MIEHIKKÄLÄ Päivän ensimmäinen asiakas astuu Suur-Miehikkälän kyläpuotiin heti kahdeksan jälkeen aamulla. Kauppias Satu Oksanen puuhastelee lihatiskillä.

Kaupan takahuoneessa porisee useampi kattila. Niissä valmistuu päivän lounas, joka tulee myyntiin kaupan yhteydessä toimivaan lounaskahvilaan. Tänään tarjolla on lihapullakastiketta ja perunamuusia.

– Lihapullat olivat eilen jauhelihana tiskillä. Jauheliha säilyy vain vuorokauden, kun siinä ei ole kaasua välissä. Jos sitä jää, siitä tehdään seuraavan päivän ruoka, Oksanen kertoo.

Mielikuvitusta peliin

Eilen jauhelihaa jäi yli 800 grammaa. Toisinaan siitä valmistuu kaalilaatikkoa tai jauhemaksapihvelä. Makkarasta saa viimeisenä käyttöpäivänä pyttipannua, punaisesta maidosta pannukakkuja.

– Ennemmin näin kuin heittää roskiin. Mielikuvitusta käyttämällä saa loihdittua melkein mitä vain.

Oksanen on päässyt lounasta kokkaamalla kokonaan eroon ruokahävikistä.

– Juuri mitään eri jää yli. Kyläpuoti pyörii, kun teen ruokaa asiakkaiden toiveiden mukaan. Joskus jää vanhaa leipää sorsille vietäväksi.

Kauppias oikeastaan vierastaa koko hävikki-sanaa.

– Ihmiset ajattelevat, että se on vanhaa tavaraa. Viimeisen käyttöpäivän tavaraa voi hyödyntää nenää käyttäen. Parasta ennen -leipäkin säilyy viikon syötävänä, ellei se ole leipomossa leivottu.

Postihanke jäissä

Oksanen alkoi pyörittää kyläpuotia vuoden alkupuolella, kahvilan toiminta alkoi jo hiukan aiemmin.

Kauppa on niin pieni, että sekatavara- ja hygieniatuotteet eivät mahdu kaupan puolella ollenkaan. Niitä Oksanen säilyttää kaupan peräkammarissa.

Viime aikoina hän on yrittänyt saada kyläpuodin yhteyteen postipisteen yhteistuumin kyläläisten kanssa.

– Saimme kerättyä 200 nimeä, mutta nyt homma on jäänyt.

Takapakkia postihankkeelle tuli, kun kaupan edustalta vietiin lähtevien postien laatikko.

– Tuli ukko, joka katkaisi lootan sirkkelillä, otti sen kainaloonsa ja lähti. Tämä olisi hyvä paikka postille, koska lähin posti on yleensä kiinni kun ihmiset pääsevät töistä.

Vapaa-aika kuluu sienimetsässä

Kauppiaalla on apunaan yksi työntekijä. Oksasen 1,5 päivän mittainen viikonloppu alkaa sen jälkeen, kun puoti sulkee ovensa lauantaina kello 13.

– Silloin menen sieneen, jotta saan sienet maanantaina tuoreina myyntiin.

Pikkukaupan yrittäjä nauttii työstään vähistä vapaista huolimatta.

– Tällä alueella ei oikein työpaikkoja ole, ja tässä on oman itsensä herra.

Asiakkaita on toistaiseksi riittänyt. Hiljaisempien aikojenkin varalle Oksasella on ässä hihassa.

– Katsotaan, mitä tapahtuu kun talvi tulee. Jos hiljenee, alan ommella koiranhihnoja ja myyn niitä netissä. Olen tehnyt sitä 20 vuotta.

Takahuoneessa kiehuvat perunat alkavat olla kypsiä. Kohta on lounasaika.

KOUVOLA Keskustan kävelykatu Manski muuttuu remonttityömaaksi lähiviikkojen aikana.

Noin 1,9 miljoonan euron urakan valmistelu alkaa ensi viikolla, jolloin tehdään muun muassa kaukolämpötöitä.

– Koko nykyiselle kävelykadulle tulee kiveyksen alle sulanapitojärjestelmä. Manskin kalusteet uusitaan ja puusto vaihtaa vähän sijaintia. Lisäksi koko alueelle tulee graniittikiveys, summaa Kouvolan tekninen johtaja Hannu Tylli urakan laajuutta.

Katukiveyksen vaihto nosti loppukesällä julkisen keskustelun, kun selvisi että urakoitsija käyttää kiinalaista kiveä.

– Kaikki kivet tulevat Kiinasta. Urakka perustui halvimpaan hintaan, sanoo Tylli.

Liikkeisiin pääsy taattu

Ensi viikolla on määrä selvitä muun muassa se, kummasta päästä Manskia kivien uusiminen käynnistyy. Asia on kiinnostanut ainakin joitakin kävelykadun yrittäjiä.

– Koko urakan ajan pääsee asioimaan kaikkiin liikkeisiin. Työt tehdään vaiheittain ja kadulla on myös turvallista kävellä, lupaa Kouvolan tekninen johtaja Hannu Tylli.

Virkamiehen kasvoilta voi lukea ainakin helpottuneisuutta.

–  Tavoitteena on lumipalloefekti. Toivotaan, että yksityiset kiinteistönomistajat lähtevät kaupungin satsauksen innoittamina investoimaan omiin kohteisiinsa, miettii Tylli.

Yksi esimerkki on Lasipalatsin uudet asunnot. Kaava tuli lainvoimaiseksi kesällä ja kohteen ennakkomarkkinointi on Tyllin tietojen mukaan edennyt rakennusyhtiön suunnitelmien mukaan