Pyhtää on kunnostautunut viime vuosina erikoisilla markkinointitempauksillaan, kuten kyyditsemällä helsinkiläisiä paikkakunnalle ja myymällä tontteja alennuksella. Viimeksi asukkaita on houkuteltu muuttamaan alueelle Pyhtäälisä-kampanjan avulla.

Pyhtäälisä.fi-sivulla luodaan asukkaalle kuvitteellinen elämä uudessa kotikunnassa. Sivulla esitelllään neljä erihintaista taloa ja verrataan hintaa vastaavien asumusten hintoihin pääkaupunkiseudulla.

Kun taloa klikkaa, laskuri muuttaa hintaeron kuvitteelliseksi Pyhtää-lisäksi. Samalla lukijan eteen rävähtää rahasummalle lukuisia käyttökohteita kuten Bob Dylanin yksityiskeikka, huvijahti tai urheiluauto.

Sivulla on ollut käynnissä myös arvonta, johon osallistuneiden kesken on arvottu Pyhtäältä tontti. Se luovutetaan tänään voittajalle.

Tonttien alennusmyyntiä ei toistaiseksi ole luvassa

Tällä hetkellä Pyhtäällä on hieman alle 60 vapaana olevaa tonttia. Alkuvuodesta kauppa on käynyt hyvin.

– Tähän mennessä yli kymmenen tonttia on mennyt, arvioi Pyhtään tekninen johtaja Janne Kaulio.

Teknisen johtajan mukaan yli puolella tonteista on aloitettu myös rakentaminen. Tonttikauppoja tehtiin erityisesti keväällä järjestetyillä tonttien alennusmyynneillä, sen jälkeen kauppa on käynyt vain uusilla alueilla.

– Alennusten jälkeen tontteja ei ole vanhalta puolelta enää mennyt kaupaksi, vahvistaa Kaulio.

Kaulio pitää ongelmallisena, että kiinnostus vanhoja alueita kohtaan hiipuu uudisalueiden kiinnostaessa ensisijaisesti. Vanhempaa tonttikantaa löytyy muun muassa Kokkovuoresta ja Sammalmetsästä. Tonttialea ei olla kuitenkaan toistaiseksi uusimassa.

Ulkopaikkakuntalaisia kiinnostavat erityisesti uutena alueena noussut Siltakylän Sammalkallio sekä Huutjärven Kalarannantien merinäköala-alueet.

Pyhtäälisän voittajalle luovutetaan tänään tontti

Parin vuoden aktiivista kampanjointia kunnan eteen tullaan kunnanjohtajan mukaan varmasti jatkamaan.

– Uskon, että teemme entistä tiiviimpää yhteistyötä seudun muiden kuntien kanssa markkinoinnissa. Jotain uutta täytyy kuitenkin keksiä, sanoo kunnanjohtaja Olli Nuuttila.

Tonttikauppaan liitttyy määräys, että tontille täytyy rakentaa talo kolmen vuoden sisällä. Rakentamismääräyksestä voidaan kuitenkin tarpeen vaatiessa myös joustaa.

– Olemme varautuneet siihen, jos ostaja ei jostain syystä rakennakaan tontille. Hallitus voi silloin myöntää vapautuksen, sanoo hallintojohtaja Matti Rupponen.

Pyhtään väestökehitys hienoisessa nousussa

Alkuvuoden ajan kunnan väkiluku on noussut muutamalla kymmenellä. Nykyään 5 350 asukkaan paikkakunnan väkimäärässä on ollut heilahtelua saman verran – molempiin suuntiin.

– Vuonna 2015 tuli aika paljon takapakkia, sanoo Rupponen.

Silloin väkimäärä putosi lähes kahdellakymmenellä hengellä. Huippulukemat mitattiin kolme vuotta sitten, jolloin väkiluku oli 5 385.

Virolahden kunta on voittanut rivitalokauppoja koskeneen kiistan. Kymenlaakson käräjäoikeus katsoi, ettei kunnan ja Viafori Oy:n välillä ole ollut sitovaa esisopimusta Sulkutien rivitalojen ostamisesta.

Viafori rakensi Sulkutielle kaksikymmentä rivitaloasuntoa, jotka Virolahden oli määrä ostaa. Kunta kuitenkin päätyi torjumaan kaupan syksyllä 2014.

Yhtiö vaati kunnalta korvauksia peruuntuneista kaupoista, ja haastoi Virolahden lopulta oikeuteen. Yhtiön mielestä sillä ja kunnalla oli rivitalokaupasta sitova esisopimus. Kunta taas kiisti koskaan tehneensä kyseistä sopimusta.

Käräjäoikeus velvoitti lisäksi Viafori Oy:n korvaamaan Virolahden kunnan noin 18 000 euron oikeudenkäyntikulut.

Viafori Oy on ilmoittanut tyytymättömyytensä tuomioon.

Haminalainen yrittäjäkolmikko on ostamassa laskettelukeskus Uuperinrinteitä. Yksi kolmikosta on Uuperinrinteiden entinen toimitusjohtaja Anssi Räsänen.

Räsänen irtisanottiin toimitusjohtajan virasta kesällä 2015. Hän haluaa lähteä kääntämään pitkään tappiota tehneen laskettelukeskuksen kurssia. Räsänen kertoo, että suunnitelmat toiminnan parantamiseksi ovat olleet olemassa jo pitkään.

– Yritin tehdä muutoksia aiemmin toimitusjohtajana. Lähdimme toteuttamaan hyvällä draivilla, mutta siellä oli totuttu vanhoihin tapoihin, tuudittauduttu siihen, että omistaja maksaa, Räsänen sanoo.

Haminan ja Kotkan kaupungit omistavat laskettelukeskuksen. Kaupungit ovat joutuneet pumppaamaan lasketteluyhtiöön vuosittain vähintään 100 000 euroa.

Muhkea lainataakka siirtyy kaupassa

Kaupungit eivät ole vielä tehneet lopullisia päätöksiä kaupoista. Haminan kaupunginhallitus käsittelee asiaa maanantaina.

Kaupan yksityiskohdista on kuitenkin jo sovittu. Kauppasumma on 680 euroa. Pientä kauppasummaa selittävät lasketteluyhtiön velat. Uuperinrinteet Oy:lla on velkaa 240 000 euroa. Sen lisäksi Räsäsen mukaan korjausvelkaa on kertynyt yhteensä 300 000 – 400 000 euron edestä. Velat siirtyvät kaupassa uusille omistajille.

Kotka ja Hamina kuittaavat viimeisimmällä kaudella syntyneet 54 000 euron velat. Jatkossa Kotka ja Hamina sitoutuvat ostamaan laskettelukeskuksen pääsy- ja kausilippuja seitsemän vuoden ajan yhteensä 70 000 eurolla joka vuosi. Sen jälkeen kaupunkien on tarkoitus hypätä kelkasta.

– Tavoite on saada uudet omistajat jaloilleen. Toivomme heille menestystä. Uuperinrinteet on seudullinen talvimatkailukohde, jollaisia täällä ei liikaa ole, toteaa Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Tavoitteet jo tulevassa kaudessa

Yrittäjäkolmikko haluaisi jo töihin suunnitelmiensa kanssa. Tavoitteena on saada rinteet auki tulevalle talvikaudelle.

– Voi olla, ettei se onnistu, sillä kunnallinen päätöksenteko on hidasta. Aiomme tehdä huoltotöitä ja muokata rinteitä, se vaatii maansiirtotöitä. Panostamme lautailijoihin ja temppuilijoihin esimerkiksi kumpareita tekemällä, Räsänen valottaa suunnitelmia.

Yrittäjien muita painopisteitä laskettelukeskuksen tulevaisuudelle ovat markkinoinnin parantaminen, ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen, tuotteistaminen ja kesätoiminnan järjestäminen.

Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolla sattui tapaturma perjantaiaamuna. Koululle tuntematon henkilö oli tunkeutunut piha-alueella olevaan kartonkipuristimeen. Onnettomuus sattui Katariinan kampuksella Kotkassa.

Koulun henkilökunta käynnisti puristimen normaaliin tapaan tietämättään, että sen sisällä oli ihminen. Loukkaantunut on sairaalahoidossa, hänen vammojen vakavuudesta ei ole tietoa.

Ammattiopisto tiedotti asiasta perjantaina. Rehtori Sami Tikkanen kertoo, että koulussa ollaan järkyttyneitä onnettomuuden vuoksi.

Poliisi jatkaa asian selvittämistä.

Pyhtäälisä-kampanjassa on kesän ajan arvottu tonttia Pyhtäältä. Kampanjan nettisivustolla on pystynyt vertailemaan, mitä kaikkea ylijäävällä rahalla olisi mahdollista tehdä, jos muuttaisi Helsingistä Pyhtäälle. Arvonnan palkintona oli tontti Pyhtään Sammalmetsästä.

Voittaja selvisi perjantaina, kun vihtiläinen Jaana Klang saapui tutustumaan perheineen uusille tiluksilleen. Klang osallistui Pyhtäälisä -arvontaan kesällä "muiden klikkailujen ohessa." Tieto voitosta yllätti hänet, vaikka arpaonni on suosinut Klangia viime aikoina muutenkin.

– Voitin ensin Särkänniemeen rannekkeen ja nyt Pyhtäältä omakotitalotontin, nauraa Klang.

Mies on moittinutkin välillä Klangia tämän osallistuessa jatkuvasti arvontoihin netissä. Nyt yllätys oli kuitenkin mieluinen.

Kuultuaan voitostaan Klang ei pitänyt tietoa vain itsellään.

– Somessa piti heti hehkuttaa.

Lapsiperheelle alue soveltuisi mainiosti

Pyhtää ei ollut entuudestaan tuttua seutua Klangille ja hänen miehelleen Jari Nurmilalle. Vihdistä kotoisin oleva pariskunta tutustui tänään lastensa kanssa ensi kertaa seutuun. Lapsiperheelle kaikki tarvittava tuntuisi löytyvän.

– Tosi kiva paikka, ei voi moittia. Koulut ja jalkapallokentät olivat ihan lähellä, sanoo Klang.

Klang odotti alueelta tilaa ja omaa rauhaa.

– Tämä on kulmapalatontti, jossa on yksi rajanaapuri. Oman tontin takana on myös metsäalue, kiittelee Klang.

Suuruudeltaan tontti on reilut 1000 neliömetriä. Hallintojohtaja Matti Rupponen arvioi sen arvoksi 15 000 euroa.

Ei vielä lopullista muuttopäätöstä

Perhe ei ole tehnyt vielä lopullista päätöstä, muuttavatko he Pyhtäälle. Elämäntilanne, työt ja oma maatila Vihdissä vaikeuttavat päätöksentekoa.

– Ei voi tältä istumalta sanoa, että olisimme muuttamassa. Ikinä ei kuitenkaan pidä sanoa ei koskaan.

Todennäköisempää kuitenkin on, että perhe tulee tulevaisuudessa myymään voitetun tontin eteenpäin.

Toinen perheen kahdesta lapsesta on juuri aloittanut koulun Vihdissä, mikä sitoo perhettä edelleen Uudellemaalle.

– Muuttopäätöstä ei olisi helppoa tehdä tässä elämäntilanteessa.

Ylimääräisellä rahalla vaikka Bob Dylanin yksityiskeikalle

Vihdissä rintamamiestalossa asuvan Klangin perheen haaveissa on ollut uudempi asunto, mihin Pyhtää voisi tarjota mahdollisuuden. Pääkaupunkiseudun sijaan Pyhtäällä pärjäisi paljon pienemmällä rahalla.

– Jos vertaa, että samalla rahalla Helsingistä pitäisi ostaa tontti, säästöä tulisi paljonkin. Helsingissä tonttien hinnat voivat olla jopa 100 000 - 200 000, sanoo Klang.

Leikkimielisellä Pyhtäälisä –sivustolla voi laskea suuntaa-antavasti, paljonko rahaa jäisi yli muuttaessa pääkaupunkiseudulta Pyhtäälle. Uudelle omakotitalolle jäisi Pyhtäällä hintaa noin 250 000 euroa, kun Helsingissä vastaavasta joutuisi pulittamaan yli tuplasti enemmän.

Pyhtäälisän voisi tässä tapauksessa käyttää vaikkapa huvijahtiin, omaan ravihevoseen tai Bob Dylanin yksityiskeikkaan, selviää sivuston laskurista.

Yle Uutiset kertoi viime viikolla Kissat-ryhmän sisäisistä riidoista Facebookissa. Sosiaalisen median tutkija arvioi jutussa, että ihmiset eivät puhuisi toisilleen kasvokkain samalla tavalla kuin sosiaalisessa mediassa.

Päätimme testata, miltä ihmisten käytös Facebookissa näyttää tosielämään sovellettuna. Videolla käydään läpi Facebookin koko kehityshistoriaa elävään elämään sovellettuna.

Kouvolan Ummeljoella asuva Onni Siltala on varsinainen teräsvaari. Ikää on yli 80 vuotta ja edessä 300. maraton, tänä vuonna jo kahdeksas.

– Tavoitteena on veteraaniaikuisurheiluliiton Suomen mestaruus yli 80-vuotiaiden sarjassa, Siltala ilmoittaa.

Jos mies juoksee maaliin parhaalla ajalla, hän voittaa jo kolmannen peräkkäisen mestaruutensa.

Siltala aloitti maratonharrastuksen vuonna 1981. Ikää oli 47 vuotta ja ensimmäinen matka oli Helsinki City Maraton.

Sen jälkeen hän on juossut maratoneja eri puolilla maapalloa. Mitaleita on kertynyt muistoksi esimerkiksi Bostonista, Honolulusta, New Yorkista, Budapestistä, Lanzarotelta ja Tukholmasta.

– Etelä-Amerikka ja Australia ovat jääneet käymättä.

Maratonille mies on valmistautunut aina liikkumalla paljon ja monipuolisesti.

– Talvella olen hiihtänyt, kesällä pyöräilyt, soutanut ja tietysti lenkkeillyt.

Siltala on harrastanut liikuntaa ja urheilua koko ikänsä, joten pohjakunto on hyvä. Maratonia edeltävän päivän hän lepää.

– Startin jälkeen on erittäin tärkeää pitää huolta nesteytyksestä.

Alkuun ei kannata sännätä kovaan vauhtiin.

– Kun kunto on sopiva, niin kyllä se maali tulee aina vastaan, sanoo Siltala.

Lotta Porvari, 16, vammautui jo synnytyksessä. Nyt hänellä on erittäin vaikea hapenpuute, vaikea älyllinen kehitysvamma, vaikeaselkoinen epilepsia ja erinäisiä tunnepuolen ongelmia. Tyttö ei puhu ollenkaan vaan hänen kanssaan kommunikoidaan tukiviittomilla, kuvilla ja kommunikaattoreilla.

Ratsastusterapia on tuonut paljon apua.

– Lotta kulkee etukenossa ja hänen lonkkansa ovat huonossa kunnossa. Ratsastuksessa tytön ryhti suoristuu ja hän venyy. Hevosen selässä ollessaan jalat venyvät ja kireydet helpottavat, hoitaessa tulevat kurotukset. Ratsastusterapia pitää Lotan ryhdin täysin suorana noin vuorokauden ajan, Lotan äiti, Mari Porvari kuvailee.

Ensimmäistä kertaa Lotta pääsi ratsastusterapiaan 5-6-vuotiaana, nykyään hän käy tallilla viikoittain. Äitiä arvelutti aluksi viedä eläinkammoista tytärtä tallille. Tyttö pelkäsi kaikkia eläimiä, jopa kärpäsiä ja lintuja.

– Lotta meni tallilla suoraan Jarli-hevosen luo – ja siitä se lähti. Ensikontakti oli aivan uskomaton! Samana päivänä tyttö nousi hevosen selkään, ja sopeutui pikkuhiljaa kärpäsiin ja lintuihin. Nyt hänellä on jopa oma koira, 4-vuotias kultainennoutaja, joka haistaa Lotan epilepsiakohtaukset, Porvari kertoo.

Hevosen selässä kaikki on mahdollista

Lotta Porvarilla oli noin kolmen vuoden tauko ratsastusterapiasta. Sinä aikana Lotalle jouduttiin hankkimaan vartalotuki, hän ei pystynyt istumaan kunnolla, vaan valui alaspäin. Kun perhe sai anottua tytölle ratsastusterapian takaisin, ojentui ryhti suoraksi.

Nyt myös syöminen sujuu.

– Muuten Lotan kasvot olisivat lautasessa, sillä tytön keskivartalo on niin heikko, ettei hän pysty pitämään itseään suorana. Tallilla ollessaan tyttö hoitaa ja ruokkii hevosta.

Vaikka keskivartalon hallinta on olematonta, tyttö liikkuu itsenäisesti. Terapia on purrut myös teini-iässä alkaneisiin raivokohtauksiin.

– Ratsastusterapiasta on aivan hurjasti apua! Se on hänelle elintärkeä, kaikkiin toimintoihin. Lapsi rauhoittuu hevosen lähellä, Lotta ei ole ikinä kiukutellut tallilla, eikä saanut minkäänlaisia raivokohtauksia.

Rauhallisuus jatkuu myös kotona. Lotta ei saa kiukkukohtauksia noin vuorokauteen tallilla käymisen jälkeen. Ratsastusterapiasta on ollut apua jopa kommunikointiin.

– Kun tyttö laittaa suitsia hevosille, eli tekee käsillään tarkkaa työtä, tulevat myös viittomat selkeämmin esille. Ratsastuksen aikana Lotta on sanonut jopa sanoja, vaikkei muuten puhu. En tiedä yhtä hyvää terapiamuotoa kuin ratsastusterapia on kokonaisuudessaan, Porvari huudahtaa.

Hevosen selässä Lotalle on kaikki mahdollista. Äitinsä mukaan tytär ratsastaa etuperin ja takaperin, seisoo Jarlin selässä ja tekee jopa vatsalihasliikkeitä.

Kokonaisvaltaista terapiaa

Lotan tarina on tuttu ratsastusterapeutti Miia Vallemalle. Vallema ja Porvarit ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo vuosien ajan. Valleman mukaan Lotta on hyvä esimerkki siitä, miten kokonaisvaltainen vaikutus ratsastusterapialla on.

Ratsastusterapia soveltuukin monien kuntoutukseen. Pääsääntöisesti se on vaikeavammaisille – liikuntavammaisille, kehitysvammaisille ja yhdistelmävammaisille. Valleman lapsiasiakkaista useilla on monta diagnoosia päällekkäin. Aikuisasiakkaista valtaosa on MS-potilaita.

Valleman pohjakoulutuksena on fysioterapia ja hän tekee fysioterapiapohjaista ratsastusterapiaa. Kyseessä on fysioterapeuttinen kuntoutus, jossa käytetään apuna hevosta ja hevosen liikettä.

– Hyvin paljon harjoitetaan kehon symmetriaa, kehon hahmottamista ja tasapainoa. Kun hevonen kävelee, niin hevosen liike tuottaa samanlaista liikettä kuntoutujan lantioon kuin hän itse kävelisi.

Hevonen antaa palautteen

Ratsastusterapiassa hevosella ei pääsääntöisesti käytetä satulaa, jotta selän liike välittyy mahdollisimman hyvin kuntoutujan lantioon. Terapiassa voidaan hyödyntää eri liikesuuntia ja liiketempoja.

– Hevonen haluaa kantaa kuntoutujan keskellä selkää. Kun liikuntavammaisella on puolieroja kehossaan ja istuu hevosen selässä vinossa, reagoi hevonen vinoon istuntaan ja menee painon mukaisesti. Eli kuntoutuja saa välittömän palautteen omasta istunnastaan hevosen kautta, ja näin kehon keskilinja vahvistuu jokaisella ratsastuskerralla.

Myös kaikki tallitoiminta kuuluu terapiaan. Asiakkaat usein haluavat harjata ja hoitaa hevosta. Valleman mukaan hevosen läsnäolo itsestään on monelle kuntoutujalle terapeuttista ja iso osatekijä terapiaa. Ihan kaikenlaiset hevoset eivät ratsastusterapiaan sovellu.

– Sen lisäksi, että hevoselta vaaditaan kärsivällisyyttä ja yhteistyökykyä, tulee sen olla äärimmäisen herkkä. Sillä pitää olla motivaatio tehdä töitä. Kaikkein rauhallisin ja apaattinen hevonen ei ole hyvä tähän työhön, sillä sellainen ei anna palautetta kuntoutujalle.

Lapset oppivat kävelemään

Monet alle kouluikäiset opettelevat ratsastusterapiassa kävelytaitoja ja muun muassa MS-potilailla pyritään ylläpitämään kävelykykyä mahdollisimman pitkään. Hevonen antaa mallin kävelystä.

– Jo muutama kerta on riittänyt siihen, että lapsi on lähtenyt kävelemään itsenäisesti. Alle kouluikäisillä voi olla aistin yli- tai aliherkkyyksiä, joihin liittyy käytöshäiriöt. Voi olla, että se peruskuntoutus, fysioterapia tai toimintaterapia eivät ole toimineet ollenkaan, Vallema kertoo.

Hevosella itsellään on aikamoinen käytöstä säätelevä vaikutus. Aggressiiviset lapset rauhoittuvat hevosen seurassa. Myös käytöshäiriöt ovat hävinneet ratsastusterapiassa.

– Joillakin lapsilla on vaikeuksia hallita omaa voimankäyttöään. Jostain syystä hevosen läsnä ollessa voimansäätely löytyy itsestään.

Miia Vallema on vuosien saatossa työskennellyt erilaisten kuntoutujien kanssa. Nainen nauttii selvästi työstään. Hänelle paras palaute on se, kun näkee, että kuntoutujat menevät eteenpäin.

– Kun miettii, että mitä tekisin näiden lasten ja kuntoutujien kanssa fysioterapiatiloissa, se aina palauttaa takaisin maanpinnalle. Että kuinka paljon helpompaa työnteko on tällaisessa motivoivassa ympäristössä ja kuinka paljon hevonen itsessään tekee tärkeintä työtä, Vallema kiittelee.

Espoossa saatiin viime yönä lähes kuukauden sademäärä. Ilmatieteen laitoksen mukaan vajaassa vuorokaudessa Espoossa satoi reilut 60 millimetriä. Päivystävä meteorologi Henri Nyman kuvailee sademäärää harvinaiseksi, noin kerran kymmenessä vuodessa tapahtuvaksi.

Kovia sateita saatiin myös muualla Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Esimerkiksi Porvoossa ja Virolahdella sademäärät nousivat mittauspisteillä yli 50 millin. Helsingissä Kaisaniemen mittauspisteellä sadetta saatiin vajaat 40 millimetriä.

Voimakas sade on aiheuttanut ongelmia liikenteessä pääkaupunkiseudulla. Sade nosti vettä tielle Kehä I:llä Vihdintien liittymässä, jonka rampit on suljettiin liikenteeltä. Rampit suljettiin yöllä kello kahden maissa ja ne saatiin käyttöön iltapäivällä. Liikenne itse Kehä I:llä on kulkenut koko päivän normaalisti.

Vesi nousi myös Espoossa Friisinkalliontielle, joka oli niin ikään pois liikenteen käytöstä. Iltapäivällä toinen kaista oli saatu avattua liikenteelle.

Teiden lisäksi vesi on virranut talojen kellareihin ja parkkihalleille. Kirkkonummella sade on aiheuttanut yli kymmenen metrin pituisen maansortuman ajokaistalle.

Sisämaassa sademäärät jäivät 30 millimetriin, mikä sekin on puolen kuun sademäärä.

Ensi viikko alkaa Nymanin mukaan kuivana ja etelässä lämpötila voi kohota hieman normaalia korkeammaksi, 20 asteen tuntumaan. Pohjoisessa lämpötilat pysyttelevät syksyisissä lukemissa.

– Ehkä siihen liittyy aika paljon hulluutta, mutta myös pienen pojan haaveita. Olen aina halunnut lentää, kertoo Tuomo Salonen.

Mies hankki ensin lentokoneen, sitten naapurien myötävaikutuksella maata.

– Kun minulla kerran oli oma lentokone, tarvitsin myös oman lentokentän. Hankin vielä lisää maata ja tein poikittaisen kiitotien.

Näin Kouvolassa sijaitsevaan pieneen Ummeljoen kylään syntyi yksityinen lentokenttä. Salonen on siitä ylpeä, sillä kenttä on lähes kokonaan omin käsin tehty. No, kaivureita käyttäen, mutta kuitenkin.

– 99-prosenttisesti kentän rakensi henkilö nimeltä Tuomo Markus Salonen. En tiedä, paljonko meni rahaa ja työtunteja, mutta kaikki meni omasta pussista, sanoo suurehkon yrityksen omistava Salonen.

Kouvolassa on neljä muutakin lentokenttää, mutta Salosen mielestä ne ovat turhan kaukana.

– Kun lähden kotoa, olen kolmen minuutin kuluttua kentällä. Se on mukavuuskysymys.

Lentopostia vaimolle

Kentän avajaisia vietettiin vuonna 2011, kun ensimmäinen kiitotie oli valmistunut. Nyt kentällä on myös lentokonehalli eli hangaari, jossa tällä hetkellä on kolme ultrakevyttä lentokonetta. Suunnitelmissa on myös majoitustilat.

– Parakit ovat jo valmiina, ja rakennuslupakin on. Hanke on vain vähän kesken ajanpuutteen takia.

Ummeljoen kevytlentopaikka on nimeltään Ummeljoki KW. Kirjaimet KW tulevat Suomen ilmailun pioneerin, Kasper Wreden nimikirjaimista. Kasper Wrede oli todistettavasti ensimmäinen suomalainen moottorilentäjä. Hän lensi vuoden 1915 talvella läheisen Kymijoen jäältä omatekoisella koneella.

Kentältä operoivat lähinnä ultrakevyet lentokoneet, mutta kentällä vierailee toki lentokoneita muualtakin. Tuomo Salonen tekee myös mökkimatkoja lentokoneellaan.

– Sukset alla. Riippuu vähän keleistä. Siitä, onko Savossa mökillä jäätä ja kentällä lunta. Kesällä käyn vain mökin päällä pyörimässä ja mukana on pieni kapseli, jossa toimitan mökillä kesää viettävälle vaimolle päivän postin. Varsinaista lentopostia, naurahtaa Salonen.

Kyläläiset eivät kärsi melusta

Päinvastoin kuin monella muulla lentopaikkakunnalla lentokenttä ja sitä ympäröivä Ummeljoen kylä elävät sulassa sovussa, niinpä kentällä järjestetään vuosittain koko kylän lentokenttätapahtuma.

Ultrakevyet lentokoneet ovat hiljaisia, joten melu ei ole ongelma.

– Tuolla koneella kun lentää naapurin päällä ympyrää ja kysyy, että huomasitko, että lensin päällä, niin vastaus on, että et varmaan lentänyt.

Ainakin viisi yritystä on kiinnostunut järjestämään Kouvolan sote-palveluita.

– Kesäkuussa järjestimme tapaamisen, jossa olivat paikalla Attendon, Coronarian, Mehiläisen, Pihlajalinnan ja Terveystalon edustajat, sanoo Kouvolan hyvinvointipalveluiden johtaja Arja Kumpu.

Vaikka Kouvolan ensisijaisena tavoitteena on järjestää sote-palvelut julkisena palveluna, niin epävarmuus nykyisenkaltaisen päivystyksen ja erikoissairaanhoidon säilymisestä Kouvolassa on ajanut myös varautumaan mahdolliseeen yhteistyöhön yrityksen kanssa.

Kaupunki on käynnistänyt sote-palveluiden kilpailutuksen, joka tähtää yhteisyrityksen perustamiseen.

– Suunnitelman mukaan palveluita ulkoistetaan yhteisyritykselle noin 90 miljoonan euron arvosta.

Tämän lisäksi mahdollisesti syntyvän yhteisyrityksen on huolehdittava uuden sote-palveluja tarjoavan Ratamo-keskuksen toteuttamisesta.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan Ratamon hintalappu voisi olla 80–100 miljoonaa euroa ja kustannukset jyvitettäisiin 10 vuodelle.

– Kesäkuun yritystapaamisessa Ratamo-investoinnin kytkentä puhututti yrityksiä, myöntää hyvinvointipalveluiden johtaja Arja Kumpu.

Palveluiden kokonaishinta täsmentyy, kun hankintamenettely etenee.

Summa pidetään kuitenkin alle 120 miljoonassa eurossa. Silloin sote-palveluiden järjestäjä vuoden 2019 alusta, eli maakunta, ei pystyisi irtisanomaan Kouvolan tekemää sopimusta.

Palveluiden laatu pääosassa

Kouvola odottaa yrityksiltä osallistumishakemuksia hankintaprosessiin viimeistään torstaina.

Kaupunki vaatii yrityskumppanilta osaamisen lisäksi muun muassa vähintään 40 miljoonan euron liikevaihtoa.

Kaupunki määrittää palveluiden hinnan tai kattohinnan. Tarjousten vertailu perustuu yksinomaan tai lähes yksinomaan laatuun.

– Haluamme turvata väestöllemme muun muassa laadukkaat ja saavutettavissa olevat päivystyspalvelut sekä osaavan henkilökunnan, sanoo Kouvolan hyvinvointipalveluiden johtaja Arja Kumpu.

Sosiaali- ja terveysministeriö kerää eri puolilta maata parhaillaan lausuntoja päivystysasetuksesta 10. syyskuuta mennessä.

Kumpu arvioi, että päätöstä päivystysten määrästä ja niiden sisällöstä voisi odottaa marras-joulukuussa. Aikataulu sopii hyvinvointipalveluiden johtajan mielestä Kouvolan suunnitelmiin.

– Syyskuun puolivälin jälkeen Kouvola valitsee 3–4 yritystä, joiden kanssa neuvotellaan tarkemmin.

Neuvotteluiden kautta muokkaantuu lopullinen tarjouspyyntö, jota kaupunginhallitus käsittelee 3. lokakuuta. Tarjouspyynnön on määrä lähteä tarjoajille lokakuun 10. päivä.

Kouvolan tavoitteena on tehdä hankintapäätös ja valita yksi palveluntuottaja yhteisyritykseen 21. marraskuuta.

Hankinta- ja osakassopimuksessa on määrä olla nimet alla ennen vuoden vaihdetta. Alustavan arvion mukaan palveluntuotanto voisi alkaa kesäkuun alussa vuonna 2017.

Kilpailutus toteutetaan PTC Services -yhtiön avustamana. Yhtiö on mukana myös esimerkiksi Forssassa sote-palveluiden kilpailutuksessa.

Epävarmuus haittaa lääkäreiden rekrytointia

Kouvolalla on mahdollisuus keskeyttää sote-palveluiden hankintamenettely, jos valtakunnallinen tai Kymenlaakson tilanne muuttuu niin, ettei menettelyn jatko tai toteutus ole enää mahdollista tai tarkoituksenmukaista.

– Vuoristorataa mennään. Tunnelmat ovat muuttuneet positiivisesta alaspäin ja taas ylös, kuvailee vastaava ylilääkäri Tero Tapiola Pohjois-Kymen sairaalasta.

Tapiola suhtautuu yhteisyritysmalliin neutraalisti. Hänen mielestään sitä kannattaa ainakin selvittää, vaikka päivystysasiat ovat vielä ministeriön päätöstä vailla ja siis avoinna.

– Erikoislääkäreiden rekrytointi on edelleen hankalaa, koska epävarmuus jatkuu. Työtä olisi esimerkiksi kirurgeille ja operatiivisilla erikoisaloilla. Joillain lääkäreillä on varmasti varasuunnitelmat mielessä, mutta lähdön tunnelmaa ei vielä ole, kertoo Tapiola.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) saapuu maanantaina Kouvolaan sote-maakuntakierroksella.

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula patistaa Kymenlaaksoa yhteisiin ratkaisuihin sote-valmistelussa.

Kouvolassa maanantaina vieraileva Rehula sanoo, että Kouvolan kaavailema yhteisyritys yksityisen kanssa sote-palvelutuotannossa kuuluu kunnallisen itsehallinnon piiriin.

– En ole tullut tänne oppimestariksi. Samalla sanon, että Kouvolassakin kannattaa katsoa tulevaisuuteen päätöksiä tehtäessä.

Toinen Kymenlaaksossa paljon keskusteluttanut aihe sote-valmistelussa on ollut, säilyykö nykyisen kaltainen yhteispäivystys jatkossakin Kouvolassa vai ei.

– Toivon saavani pöydälleni lausunnon, jossa on selvästi määritelty työnjako maakunnassa ja jossa on kaikkien kuntien hyväksyntä eli nimikirjoitukset alla, sanoo perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.).

Ministeri kertoo kuulleensa ristiriitaisia tietoja, että onko tällaista sopua vai ei. Ministeri vastaanotti muun muassa 4800 nimen adressin päivystysasiassa.

– Välillä kuulen, että tällainen maakunnan sopu on, mutta minulla on toisenlaisiakin tiedustelutietoja.

Rehula puhui maanantaina ministeriön sote-kiertueella Kouvolassa. Ennen puhettaan hän tapasi alueen sote-asiantuntijoita ja päättäjiä, kuten esimerkiksi Carean toimitusjohtajan Annikki Niirasen, Kotkan palvelujohtajan Jorma Haapasen sekä Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jari Larikan.

– Oli hyvä tavata esimerkiksi Larikka kasvokkain. Välillä on tunne, että olemme julkisuudessa puhuneet toistemme ohi.

Sote-lainsäädäntö, noin 800 sivua, on lähtenyt juuri kymmenen viikon lausuntokierrokselle. Eduskuntaan lakipaketti on tarkoitus tulla vielä tämän vuoden puolella.

Kesä on ollut perhosten määrällä mitattuna keskinkertainen Kaakkois-Suomessa. Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin mukaan lämmin toukokuu lupaili hyvää perhosille, mutta kesän sateet veivät perhoskesältä parhaan terän.

Kesä oli perhosten suhteen kuitenkin hyvä verrattuna pariin edelliseen kesään, jotka olivat 2000-luvun heikoimpia.

Instituutti on tehnyt perhoslaskentoja vuodesta 1991 lähtien.

Sinisiipiä aiempia vuosia enemmän

Kevätviikkojen lämpimät säät houkuttelivat perhosia lentoon runsaasti. Määriä nostivat lanttu- ja neitoperhonen sekä erityisesti tulokaslaji peltovirnaperhonen, jota instituutin mukaan havaittiin jälleen ennätyksellisen paljon.

Vasta viisi vuotta sitten ensimmäisen kerran havaittu peltovirnaperhonen oli jopa kesän neljänneksi runsain päiväperhoslaji. Sen sijaan monia kotoisempia alkukesän perhosia havaittiin niukasti.

Runsaimmin perhosia oli lennossa heinäkuun toisella viikolla, johon ajoittui tesmaperhosen paras lentokausi. Kesän runsain laji ei kuitenkaan hätyytellyt ennätyksiä.

Sinisiipien jo vuosia jatkunut heikko kausi osoitti hieman merkkejä paremmasta, sillä virna- ja niittysinisiipeä kirjattiin enemmän kuin minään aikaisempana vuotena ja hopeasinisiipiäkin näkyi keskimääräistä enemmän.

Hopeatäplien alavire sen sijaan jatkui. Keisarinviitta ja niittyhopeatäplä palasivat lajistoon, mutta keto- ja pursuhopeatäplää ei näkynyt jo kolmantena kesänä peräkkäin. Kirjoverkkoperhonen puolestaan puuttui toista vuotta.

Harvinaisemmista ja vaikeammin havaittavista lajeista tummahäränsilmää, isonokkosperhosta ja häiveperhosta ei instituutin laskentareitillä näkynyt. Pikkuhäiveperhonen ja ritari sen sijaan osuivat reitille.

Perhoset kohta asettuneet talvehtimispaikoilleen

Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutilla  on vaikeuksia löytää kuluneesta päiväperhoskesästä on myönteisiä valopilkkuja. Esimerkiksi nokkosperhonen jäi vain neljän yksilön varaan, mikä oli kuitenkin enemmän kuin edellisinä kesinä.

Instituutin mukaan perhosten lento on hiipunut tältä kesältä, vaikka kesäiset kelit vielä jatkuvatkin. Jäljellä on enää amiraaleja, jotka ovat liikkeellä myöhään syksyyn, jos eivät ole jo lähteneet vaeltamaan takaisin etelän maille.

Kolmannes merikotkien pesinnöistä on epäonnistunut tänä kesänä Kymenlaakson alueilla Suomenlahdella.

Luontoasiantuntija Urpo Koposen mukaan pesintä on häiriintynyt todennäköisesti ihmisen häirinnän vuoksi.

– Ihmiset ovat menneet liian lähelle merikotkan pesää, jolloin häirityksi tullut kotkaemo on lähtenyt pesältään kesken haudonnan. Sillä aikaa, kun kotka on ollut poissa pesältään, korppi tai varis on käynyt tuhoamassa merikotkan munat, Urpo Koponen kertoo.

Urpo Koponen uskoo, että häirintä on tahatonta, eivätkä ihmiset tiedä, kuinka kohtalokasta merikotkien häirintä haudonta-aikaan on. Merikotkien pesät ja pesimäsaaret tulisi jättää rauhaan huhtikuun alusta toukokuun loppuun aasti.

Tänä vuonna Kymenlaaksossa kaksi kuudesta pesinnästä epäonnistui. Merikotkien pesintä onnistui neljässä pesässä Haminassa ja Pyhtäällä, joissa syntyi viisi merikotkan poikasta.

Rikkipäästöt ovat laskeneet Itämeren alueella merkittävästi. Vuonna 2015 rikin oksidien eli SOx-päästöt laivoista olivat 10 300 tonnia ja pienhiukkaspäästöt 10 400 tonnia. Vuoteen 2014 verrattuna rikin oksidipäästöt ovat alentuneet 88 prosenttia ja pienhiukkaspäästöt 36 prosenttia. Pienhiukkaspäästöjen aleneminen on osaltaan polttoaineen rikkipitoisuuden alenemisen ansiota.

– Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että alusten polttoaineen rikkipitoisuuden alentaminen on tuottanut tulosta, sanoo Trafin johtava asiantuntija Jorma Kämäräinen.

– Laivaliikenteen ympäristösääntelyn muutoksilla on vaikutettu siihen, että ihmisille haitallisten pienhiukkasten määrä on tällä päästösektorilla laskenut, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Jukka-Pekka Jalkanen.

Alusten polttoaineiden suurin sallittu rikkipitoisuus on vuoden 2015 alusta lähtien ollut 0,1 prosenttia, kun aikaisempi raja oli 1,0 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ilma parempi kuin vuosiin

Laivaliikenteen polttoaineen rikkipitoisuuden tiukennus näkyy jo Helsinginkin ilmanlaadussa. Helsingin seudun ympäristöpalveluiden HSY:n Hernesaaren mittausasemalla havaittiin rikkidioksidin pitoisuuksien laskeneen viime vuonna.

Pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli viime vuonna parempi kuin vuosiin: ilmanlaatu oli suurimman osan ajasta hyvä tai tyydyttävävaikka katupöly heikensikin ilmanlaatua keväällä tavanomaista enemmän.

Typpidioksidin vuosiraja-arvo ylittyi edelleen esimerkiksi Mäkelänkadulla ja Töölöntullissa. Näillä paikoilla katujen liikenne vaikuttaa siihen eniten.

50 000 eurooppalaista kuolee laivojen päästöihin

Itämerellä liikennöi joka kuukausi tuhansia aluksia, ja laivojen päästöt ovat merkittävä osa ilmakehään tulevista kokonaispäästöistä.

– Rikkirajan muutos päästöihin on välitön, koska se kohdistuu suoraan alusten käyttämään polttoaineeseen, Jalkanen sanoo.

Laivojen rikkidirektiivistä päätettiin EU:ssa pari vuotta sitten. Sen on ollut tarkoitus puhdistaa eurooppalaisten hengitysilmaa. Laivaliikenteen saasteiden on arvioitu aiheuttavan Euroopassa vuosittain 50 000 ennenaikaista kuolemaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK vastusti rikkidirektiiviä voimakkaasti sen aiheuttamien kustannusten takia.

Merenkulun päästövähennystavoitteiden kanssa riittää kuitenkin vielä työtä. Laivojen typen oksidipäästöt kasvoivat edellisvuodesta 6,3 prosenttia ja ilmastonmuutokseen vaikuttavat hiilidioksidipäästötkin 5,6 prosenttia.

– Meriliikenteen energiatehokkuuden parantamisen ja kasvihuonekaasupäästöjen minimoinnin parissa riittää työtä, koska suunnitellut päästövähennystavoitteet merisektorilla ovat haastavia, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Jukka-Pekka Jalkanen.

Eduskunnan istuntokausi alkaa tiistaina. Politiikan syksyyn on valmistauduttu pitkin kesää puhumalla budjettiriihestä ja sotesta. Tampereen yliopiston puheviestinnän professori Pekka Isotaluksen mukaan keskustelu on pitäytynyt faktoissa, eikä mediassakaan ole viime aikoina noussut esiin poliitikkoihin liittyviä skandaaleja.

– Toki puolueiden puheenjohtajat kiinnostavat aina mediaa. Kun kokoomuksen osalta tilanne on nyt rauhoittunut, niin SDP:n osalta keskustelua viritellään jo, sanoo Isotalus.

Huomio poliitikkojen antamiin perusteluihin

Professorin mielestä suomalainen media selviää kansainvälisesti vertailtuna hyvin työstään vallan vahtikoirana. Tarkkana pitää kuitenkin olla. Poliitikot ja puolueet omivat hanakasti hyvät päätökset omiin nimiinsä ja lakaisevat epäonnistuneet päätökset maton alle.

Lisäksi ne pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan siihen, mitkä asiat nousevat keskusteluun. Esimerkkinä Isotalus nostaa esiin Lex Lindströmin eli ehdotuksen päästää iäkkäät pitkäaikaistyöttömät eläkkeelle jo 60-vuotiaana.

– Se on tyypillinen poliitikon ja puolueen nostama keskustelunaihe, joka on vahvasti niin median kuin muiden puolueiden käsittelyssä.

Isotalus kannustaa myös kiinnittämään huomiota perusteluihin, joita poliitikot kertovat näkökantojensa tueksi.

Populistinen puhe on lisääntynyt

Puolueet nostavat tietysti mielellään esiin aiheita ja ajatuksia, joilla on jo valmiiksi laaja kannatus. Sitä kutsutaan populismiksi.

– Populistiseen poliittiseen puheeseen kuuluu, että esitetään väitteitä, joista oikeastaan kukaan ei ole eri mieltä. Tyypillinen väite olisi vaikkapa se, että "meidän täytyy hoitaa ensin oma työttömyys, ennen kuin puututaan kansainvälisiin asioihin". Eihän nyt kukaan ole eri mieltä siitä, ettei oma työttömyys olisi iso ja tärkeä asia, professori Pekka Isotalus kuvaa.

Populismia on Isotaluksen mukaan ollut politiikassa aina. Tällä vuosikymmenellä näyttävän esiinmarssin tehneet populistiset puolueet ovat kuitenkin lisänneet populistisen puheen määrää, ja ennen asiakysymyksiin keskittyneet puolueetkin ovat lähteneet siihen mukaan.

Somen aikakaudella jokainen on vallan vahtikoira

Miten populismia sitten voisi torjua? Lääkkeeksi Isotalus tarjoaa faktojen tarkistamisen ja pötypuheen paljastamisen.

– Aktiivinen kannattaa olla, tapahtuipa keskustelu vaikka sitten sosiaalisessa mediassa. Vääränlaiseen tai liian yleistävään tietoon kannattaa ottaa kantaa oikean tiedon pohjalta, hän sanoo.

Ohje koskee muitakin kuin journalisteja. Isotalus sanoo, että sosiaalinen media on tehnyt meistä kaikista medioita: voimme ottaa kantaa niin, että muutkin näkevät sen, ja levittää näkemyksiämme.

– Tässä on oikeastaan kaikilla kansalaisilla vallan vahtikoiran roolia, summaa professori Pekka Isotalus.

Poliisi tutkii Iitin piiritystapausta laittomana uhkauksena, virkavallan väkivaltaisena vastustamisena sekä ampuma-aserikoksena.

Kausalassa oli viime viikon tiistaina piiritystilanne, kun alle nelikymppinen mies uhkasi räjäyttää Iitintiellä sijaitsevan teollisuushallin. Hallista ei kuitenkaan löytynyt räjähteitä. Miehen hallussa oli ainoastaan aseen osia, patruunoita ja aseen näköinen replika-ase.

– Klassinen tapaus. Uhkaukset ovat kovia, minkä vuoksi rakentuu mittava poliisioperaatio. Kun asiaa sitten selvitetään, taustalla ei ole niin vakavaa rikosta kuin on ajateltu, summaa tutkinnanjohtaja Max Bock Kaakkois-Suomen poliisista.

Paikalla oli kymmenkunta poliisiautoa ja Karhu-ryhmä.

Poliisin mukaan mies ei ollut kotoisin Kymenlaaksosta, mutta hän oli vuokrannut Iitintien teollisuuskiinteistön.

Miehellä epäiltiin aluksi olevan yhteyksiä liivijengeihin.

– Tilanteen ollessa päällä, poliisi sai viitteitä, että tämä henkilö voisi liittyä moottoripyöräkerhon toimintaan. Silloin tätä tarkasteltiin poliisin työturvallisuuden takia. Esitutkinnassa ei kuitenkaan ole enää keskitytty tähän. Kyse ei ole jengirikoksesta, Bock sanoo.

Kiinniottotilanteessa poliisi joutui käyttämään etälamautinta. Tällä hetkellä epäilty ei ole poliisin hallussa.

Karhulassa ammuttiin sunnuntaina henkilöautoa. Tapaus sattui päivällä kahdentoista aikaan Karhulan torilla.

Auton takaossan ammuttiin pienikaliiberisella ampuma-aseella tai ilma-aseella. Luoti rikkoi auton lasin.

Paikalla oli kolme poliisipartiota, jotka eivät tavoittaneet tekijää.

Asiaa tutkitaan vaaran aiheuttamisena. Poliisi pyytää yhteydenottoja tapahtumien mahdollisia silminnäkijöiltä tai jotain asiasta tietäviltä.

Venäjän rajavartiopalvelu on ottanut tänä vuonna toista sataa henkilöä kiinni virallisten rajanylityspaikkojen ulkopuolella, useimmat Venäjän rajavyöhykkeellä.

– Me olemme tällä hetkellä aika paljon Venäjän rajavalvontakyvyn varassa. He omalla puolella estävät luvattomia rajanylityksiä todella paljon, myöntää Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja eversti Ismo Kurki.

– Jos he eivät kykenisi sitä tekemään, meidän nykyiset resurssit loppuvat aika nopeasti.

Kaakkois-Suomessa on tänä kesänä jäänyt kiinni vain neljä laittomasti itärajan ylittänyttä. Tulijat on saatu kiinni rajan läheisyydessä.

Hiljentyneiltä rajanylityspaikoilta väkeä rajan valvontaan

Suomi haluaa osoittaa pystyvänsä hoitamaan ulkorajojen valvonnan myös jatkossa itse. Kaakkois-Suomen rajavartiosto siirtää tänä syksynä 20 passintarkastajaa Imatran, Nuijamaan ja Vaalimaan rajanylityspaikoilta valvomaan maarajaa. Jo aiemmin 30 passintarkastajaa on siirretty täydentämään rajavalvontaa Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa.

– Muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen ja muuttuneen siirtolaistilanteen takia me siirtäisimme henkilöstöä rajanylityspaikoilta takaisin maastorajojen valvontaan, sanoo komentaja Ismo Kurki.

Henkilöstösiirrot sattuvat samaan aikaan, kun Rajavartiolaitos harkitsee itärajalla rajanylityspaikkojen aukioloaikojen rajoittamista. Jos suunnitelmat toteutuvat, koko itärajan ainoat ympäri vuorokauden avoinna olevat maantieliikenteen rajanylityspaikat jäisivät Nuijamaalle ja Vaalimaalle.

Supistukset olisivat osa säästöjä, joita Rajavartiolaitoksen on löydettävä vuoteen 2017 mennessä 28 miljoonaa ja vuoteen 2020 mennessä vielä 15 miljoonaa euroa lisää.

Kaakkois-Suomen rajavartiosto on kerännyt palautetta ja kommentteja koskien rajanylityspaikkojen aukioloaikojen supistamisia. Esimerkiksi maakunnan teollisuus- ja kuljetusyritykset pitävät huonona aikeita sulkea raja Imatralla yöksi.

– Suomalaisille logistiikkayrityksille se olisi hyvin vaikea, kuljetusten on oltava perillä silloin kun niiden tarvitsee olla. Tämä veisi paljon Venäjän liikennettä pois suomalaisilta yrityksiltä, sanoo Imatran seudun kehitysyhtiö Kehyn toimitusjohtaja Aki Keskinen.

Päätöksiä rajanylityspaikkojen öisestä sulkemisesta tehdään aikaisintaan loppuvuodesta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus eli sote merkitsee sosiaali- ja terveyspalveluita tuottaville yrityksille uusia mahdollisuuksia.

– Esimerkiksi perusterveydenhuollon avopalveluiden saatavuus ja laatu paranevat, kun asiakas voi jatkossa äänestää jaloillaan, missä palvelut tuotetaan. Valinnanvapaus ja kilpailu voivat avata yrityksillekin uusia liiketoimintamahdollisuuksia, uskoo Mehiläisen palvelujohtaja Lasse Männistö.

Männistön edustama yritys on suuri toimija, mutta sosiaali- ja terveysalan yrityksistä valtaosa on pk-yrityksiä.

– Sote on meillekin suuri muutos, sillä yli puolet yrityksen toiminnasta tuotetaan julkiselle sektorille eli kunnille sekä kuntayhtymille.

Sote pyyhkii kunnat ja kuntayhtymät palveluiden järjestämiskartalta pois. Vuoden 2019 alusta alkaen sote-palveluiden järjestämisestä vastaavat maakunnat.

"Sote ei merkitse palveluiden alasajoa"

Kouvolassa kaupunki etsii parhaillaan kumppania yhteisyritykseen, joka tuottaisi laajasti kouvolalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita. Useiden kymmenien miljoonien eurojen arvoisen potin kilpailutus on juuri käynnistynyt.

– Olemme äärimmäisen kiinnostuneita Kouvolan hankkeesta, kuittaa Mehiläisen palvelujohtaja Lasse Männistö.

Alustavasti kiinnostuneita yrityksiä on yhteensä ainakin viisi.

Yksityisissä yrityksissä sote-palveluiden tehostamista ei Männistön mukaan aina nähdä palveluverkon keskittämistä ja yksiköiden lakkautusta vaativana toimena.

– Uusilla toimintamalleilla ja digitaalisen maailman mukaan tuomisella voi saada useiden prosenttien kustannussäästöjä ilman, että palveluita tarvitsee viedä kauas.

Männistö ounastelee, että kunnat ovat heränneet miettimään muun muassa sote-uudistuksen ja palveluiden turvaamisen takia vaihtoehtoja ja myös esimerkiksi kumppanuuksia palveluissaan.

– Soten tulo ei todellakaan merkitse palveluiden alasajoa. Kansalainen voi valita entistä enemmän tulevaisuudessa. Kun voi asiakas äänestää jaloillaan, niin se tulee parantamaan palvelua.