Hätäkeskuksen tekemien virheiden määrä on kasvanut rajusti Kymenlaaksossa.
Sairaanhoitopiiri Carea pyysi Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskukselta viime vuonna selvitystä yli kymmenestä tapauksesta, joissa avun saanti viivästyi hätäkeskuksen toiminnan vuoksi.
Aikaisempina vuosina selvityksiä on pyydetty vain yksittäistapauksista.
– Selvityspyynnöt koskivat yleensä viiveitä pelastusyksikön hälyttämisessä. Hankaluuksia oli myös tehtävissä, joissa oli mukana monia viranomaisia, kertoo ensiavun palvelukoordinaattori Janne Wall Careasta.
Selvityspyyntöjä tehtiin etenkin alkuvuodesta ja kesällä. Kyseessä olivat osin käynnistysvaikeudet, osin hätäpuhelujen määrän kasvu kesäaikana.
– Siellä ei oltu varauduttu puhelumäärän kasvuun tältä alueelta. Täällä on paljon asutettuja kesämökkejä ja samaan aikaan pyörivät hätäkeskuspäivystäjien kesälomat, Wall toteaa.
Järjestelmäongelma hukkasi ambulansseja
Ilta-Sanomat kertoi tiistaina tapauksesta, jossa verta oksentanut 3-vuotias kotkalaispoika ei saanut ambulanssia viime vuoden tammikuussa. Hätäkeskuspäivystäjä kehotti pojan isää viemään lapsen sairaalaan omalla autolla.
Päivystäjän toiminnassa tuli ilmi muitakin puutteita. Virheet selitettiin päivystäjän kokemattomuudella.
Jo alkuvuodesta tuli ilmi myös hätäkeskuksen järjestelmäongelma, joka hukkasi ambulansseja Kouvolassa. Ambulanssien sijaintitiedot päivittyivät väärin hätäkeskuksen tietojärjestelmään.
Sen seurauksena iäkäs nainen joutui odottamaan ambulanssia yli tunnin Kouvolan rautatieaseman liukuportaissa.
Kymmenen minuutin puhelinjonotus
Kesäkuussa tapahtui tiedotusvirhe, kun hätäkeskus tiedotti tulipalosta Haminasta. Tulipalo oli oikeasti Juvalla Etelä-Savossa. Pelastuslaitoksen apu saapui Juvalle normaalisti, eikä kukaan loukkaantunut tulipalossa.
Elokuussa mies sai sairauskohtauksen yleisötilaisuudessa Kymin lentokentällä Kotkassa. Paikalla olleet yrittivät soittaa hätäkeskukseen useita kertoja, mutta eivät päässeet läpi.
Puheluun vastattiin vasta kymmenen minuuttia ensimmäisen soittoyrityksen jälkeen. Hätäkeskuksen mukaan vastaaminen viivästyi puheluruuhkan vuoksi.
Selitykset vaikea hyväksyä ensiavussa
Carean ensiavun palvelukoordinaattori Janne Wall sanoo, että hätäkeskuksen antamat selvitykset ovat olleet järkeviä ja loogisia, mutta ensiavun puolella niitä on vaikea hyväksyä.
– Ihmishenkiä ei onneksi ole menetetty. Kymmenen minuutin odottaminen on ehdottomasti liikaa, jos ihminen menee yhtäkkiä täysin elottomaksi. Jos avunsaantiin tulee silloin viive, niin seurauksena on kuolema, Wall linjaa.
Kaakkois-Suomen alueen hätäpuheluihin vastaaminen siirtyi hätäkeskusuudistuksen myötä Kouvolasta Kuopioon vuoden 2012 lopussa.
Yle Kymenlaakso ei tavoittanut Itä- ja Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen päällikköä Kari Nevalaista kommentoimaan asiaa.