Kouvolan kaupunginmuseoon remontoidaan tilat vaihtuville näyttelyille Kouvola-talon toiseen kerrokseen.

Kaupunki on varannut vuoden 2014 ja 2015 talousarvioihin hankkeelle yhteensä miljoona euroa. Opetusministeriöstä haetaan myös rahoitusta.

- Kevät ja kesä menee suunnitellessa. Remontti on tarkoitus aloittaa syksyllä, kertoo vs. museonjohtaja Anu Kasnio.

Uusi näyttelytila on tarkoitus avata yleisölle lokakuussa 2015.

Kouvola on lakkauttanut museoyksikköjä eri puolilta kaupunkia. Kokoelmat on koottu yhteen odottamaan uutta näyttelytilaa.

- Paikalliskokoelmistamme ehkä noin 30 prosenttia on ollut julkisesti esillä. Uusi tila tuo tähän parannuksen, arvioi Kasnio.

Kouvolan kaupunginmuseon kokoelmissa on noin 35 000 esinettä ja yli 100 000 valokuvaa.

Aikuisväestön lautakunta hyväksyi keskiviikkona näyttelytilan hankesuunnitelman ja hankeen ohjausryhmän perustamisen.

Irtisanomistarpeeksi Itella arvioi noin 800. Loput vähennyksistä hoidetaan eläkkeelle siirtymisten ja vapaaehtoisten järjestelyjen kautta.

Posti- ja logistiikka-alan unionin PAUn Kymenlaakson alueen pääluottamusmiehen Tero Kelkan mukaan perusjakelussa työskentelee Kymenlaaksossa noin 200 henkilöä. Kelkan mukaan yt-neuvottelut eivät tulleet yllätyksenä. Niistä saatiin aavistuksia jo syksyn työehtoneuvotteluissa.

- Saimme neuvoteltua silloin kattavan muutosturvapaketin, Kelkka toteaa.

Kelkka kertoo, että vähennystarpeesta neuvotellaan paikallisesti, eikä Kymenlaaksossa ole välttämättä edessä niin suurta leikkausta kuin valtakunnan tasolla.

- Meidän oma arvio vähennystarpeesta on pienempi kuin työnantajalla, Kelkka sanoo.

Kelkan mukaan ei ole vielä varmuutta siitä, miten paljon jakelumäärät tulevat laskemaan.

Itellan mukaan vähennykset eivät vaikuta postin peruspalveluihin. Vähennyksiä perustellaan perinteisen postin kysynnän voimakkaalla laskulla. Työntekijäpuoli pitää toimia ylimitoitettuina. Ne myös uhkaavat työntekijöiden mukaan Itellan kykyä hoitaa postitoimintaa.

Kotkan Keskuskoulun oppilaat ja henkilökunta joutuivat viime syksynä evakkoon koulun sisäilmaongelman vuoksi. Tammikuun alussa valmistunut raportti kertoo, että sisäilman epäpuhtaudet ovat lähtöisin kellarikerroksesta. Kaupunki käynnisti korjaussuunnitelman ja koulun pitäisi olla taas käytössä ensi syksynä.

Oppilaiden vanhemmille järjestettiin keskiviikkona tilaisuus, jossa heille kerrottiin raportista ja koulun tilanteesta. Osa vanhemmista ei niellyt purematta kaikkea tietoa.

– Tottakai asiantuntijat halusivat vakuuttaa meidät siitä, että asiat on tutkittu ja kaikki tullaan tekemään hyvin. Siitä huolimatta meille jäi vielä pieni epävarmuus kaihertamaan, kertovat Sari ja Esa Turunen.

– Epävarmuuteen vaikuttaa tiedotusvälineiden kautta tullut tieto siitä, että kaikki korjaukset eivät välttämättä onnistu. Nyt pitää toivoa, että sattuu kohdalle hyvänlaatuinen korjaaminen.

"Vuoden aikana seitsemän korvatulehdusta"

Turusille Keskuskoulu on tuttu. Yksi lapsista kävi sen aikoinaan, yksi käy sitä parhaillaan ja nuorimmainen on aloittamassa siellä koulun syksyllä.

– Tämä nuorimmainen on aiemmin allergisoitunut pahasti, joten mitenkään kevein sydämin emme ole häntä sinne laittamassa.

– Yksi lapsistamme kävi kyseistä koulua kolme vuotta ja hänellä oli yhden vuoden aikana seitsemän korvatulehdusta. Kun hän siirtyi lyseoon, korvatulehdukset loppuivat siihen.

Sari ja Esa Turusen mukaan poika altistui pienenä, koska he joutuivat asumaan jonkin aikaa homeasunnossa.

– Olenkin sanonut hänelle, että jos koulunkäynti ei kiinnosta, hän voi jatkaa uraa esimerkiksi homekoirana. Hän saa helposti oireita sellaisessa tilassa, missä hometta on, toteaa Sari Turunen.

Turuset pitäisivät uuden koulun rakentamista ideaalitilanteena, mutta ymmärtävät, ettei se Kotkan kaupungin taloudellisessa tilanteessa onnistu.

– Uuden koulun rakentaminen olisi mielettömän iso investointi. Ja Keskuskoulu on historiallinen ja hieno rakennus. Ei sitä varmaan lähdettäisi purkamaan.

Syyllisiä Turuset eivät välttämättä halua lähteä etsimään.

– En tiedä onko syyllisten etsiminen mitenkään hedelmällistä, toteaa Sari Turunen.

– Ajan saatossa rakennuksen vaatimia korjauksia ei vain syystä tai toisesta ole tehty. Tietysti päättäjät ovat niitä, jotka määrärahoja myöntävät, mutta asialla on myös toinen puoli. Rahojen vaatijoillakin on oma vastuunsa. Heidän pitäisi kertoa päättäjille miten tärkeästä asiasta on kysymys.

"Ymmärrän, että tunteet nousevat pintaan"

Kotkan Keskuskoulun sisäilma- ja kosteustutkimusten mukaan päärakennuksen sisäilman epäpuhtaudet ovat lähtöisin kellarikerroksesta. Kellarikerroksen ulkoseinärakenteissa ja alapohjassa on havaittu kosteutta, joka nousee maaperästä. Epäpuhtaudet nousevat ylempiin tiloihin epätiiviiden läpivientien ja rakenteiden sekä koko rakennuksen läpi kulkevan tekniikkakuilun kautta.

Tutkimuksen mukaan myös välipohjassa on epätiiveyttä, jonka vuoksi epäpuhtauksia pääsee myös eristetilan kautta sisäilmaan. Eristetilasta ei kuitenkaan löydetty kosteutta.

Piharakennuksen rakennusosien liitoskohdista kulkeutuu ilmavirtojen mukana epäpuhtauksia sisäilmaan. Joidenkin tilojen alapohjassa on myös kosteutta.

Koulun sisäilmatutkimuksen toteutti Vahanen Oy. Yrityksen edustaja Laura Hongisto oli mukana keskiviikkoisessa, oppilaiden vanhemmille järjestetyssä tilaisuudessa. Hongiston mukaan vanhemmat ovat selkeästi valveutuneita sisäilmaongelmista.

Tilaisuudessa reagoitiin paikoin hyvinkin tunteikkaasti. Se ei Hongistoa yllättänyt.

– Kun kyse on omista lapsista tai läheisistä, niin ymmärrän varsin hyvin, että tunteet nousevat pintaan.

Karhuvuoren koulun Jylpyn väistötiloissa muutetaan opetusjärjestelyjä. Kuudesluokkalaiset siirretään Aittakorven ja Hovinsaaren koulun tiloihin helmikuun 5. päivästä lähtien. Oppilaat, joilla koulumatka ylittyy viisi kilometriä, saavat bussilipun.

Karhuvuoren koulun oppilaat ovat olleet evakossa Jylpyllä reilun vuoden oman koulun sisäilmaongelman vuoksi. Myös Jylpyn tiloissa on todettu sisäilmaongelma.

Uudella järjestelyllä yläkoulun opetusta saadaan Jylpyllä siirrettyä enemmän parakkeihin ja päärakennuksessa päästään jatkamaan tutkimuksia.

Kuudennen luokan oppilaiden huoltajille järjestetään ensi viikon tiistaina vanhempainilta käytännön järjestelyistä. Tilaisuus on kirjastotalon auditoriossa kello 18.

Pohjois-Kymen perussuomalaisten hallituksen kokoaman syytekirjelmä voi hajottaa puolueen valtuustoryhmän. Syytekirjelmä on koottu perusuomalaista kaupunginhallituksen toista varapuheenjohtajaa Anssi Tähtistä vastaan.

Syytöksissä Tähtisen väitetään muun muassa väärentäneen asiakirjan. Anssi Tähtisen mukaan syytökset ovat tuulesta temmattuja. Tähtinen kertoo myös harkitsevansa oikeustoimia väitteiden vuoksi.

Kirjelmän takana ovat kaikki Pohjois-Kymen perussuomalaisten hallituksen jäsenet Seppo Nikkasta lukuun ottamatta. Nikkanen erosi Pohjois-Kymen perussuomalaisten hallituksessa viime lauantaina juuri kirjelmän vuoksi.

Nikkanen pitää selkeänä vaihtoehtona sitä, että hänen maltilliseksi kutsumansa siipi perustaisi oman valtuustoryhmän. Anssi Tähtinen kuuluisi tähän ryhmään.

Nikkasen mukaan paikkakunnalla voi toimia useampia paikallisosastoja, mutta virallisia perussuomalaisten valtuustoryhmiä voi olla vain yksi. Nikkanen uskoo, että valtaosa valtuutetuista olisi Tähtisen ryhmässä ja täten se olisi oikeutettu olemaan virallinen perussuomalaisten valtuustoryhmä.

Nikkasen mukaan paikallisyhdistys käsittelee Tähtisen asemaan ja vastinetta väitteisiin kokouksessaan 15.helmikuuta.  Nikkanen uskoo valtuustoryhmän kohtalon selviävän jo ennen sitä.

Kouvolalaisella muotoilun opiskelijalla Maija Puhakaisella oli neljä vuotta sitten ongelma. Hän halusi vaaleanpunaisen syntymäpäiväkakun,  mutta ei saanut sellaista mistään. Toisaalta valmiskakkujen maku ei häntä houkuttanut. Niinpä hän teki kakun itse. Innostus kasvoi ja vuotta myöhemmin hän oli kokeillut eri reseptejä laidasta laitaan.

Puhakaisen mielestä kauniit leivonnaiset ansaitsivat päästä muidenkin nähtäväksi, joten hän perusti nettiin leivontablogin. Maijan Makia- nimisessä blogissa Puhakainen julkaisee viikoittain reseptejä ja kuvia leipomuksista. Joskus hän kirjoittaa myös omasta elämästään. Puhakaisen mukaan hyvä blogi erottuu blogivirrasta edukseen hyvillä kuvilla.

– Kuvassa valotus on tärkein. Kuvaan yleensä parvekkeella. Vaikka nytkin oli 18 astetta pakkasta, silti menin sinne kuvaamaan villasukat jalassa.

Puhakainen kertoo, että myös erilainen suuntautumisala tekee blogista kiinnostavan ja kerää lukijoita. Hänen bloginsa muuttui vegaaniblogiksi, kun hän lopetti eläinperäisten aineiden käytön ruuan laitossa.

Inspiraation leipomiseen Puhakainen saa lähinnä nettiä selailemalla. Keittokirjaan hän on tarttunut vain sähkökatkoksen aikana.

– Keittokirjat eivät pysy samalla tavalla ajan tasalla kuin blogit, hän huomauttaa.

Parhaat ideat Puhakainen saa ulkomaisista blogeista.

– Jos käytän jonkun toisen reseptejä blogissa, ilmoitan sen. Yleensä ne on jotenkin varioitu kahdesta tai kolmesta reseptistä, silloin pidän niitä omina resepteinä, Puhakainen selventää.

Kakkutikkarit ja raakaleivokset

Viimeksi Puhakainen innostui raakakakuista. Neljän kuukauden mittainen vaihto-opiskelu Pietarissa pani miettimään uudella tavalla, sillä himoleipurilla ei ollut käytössään uunia. Raakaleivoksissa olennaista on, että aineita ei kuumenneta yli neljänkymmenen asteen.

– Silloin kaikki hyvät hivenaineet ja mineraalit säilyvät. Yleensä raakaleivoksissa on käytetty raakakaakaojauhetta, avokadoa, pähkinöitä, manteleita ja kuivattuja hedelmiä, Puhakainen listaa.

Rohkeimmat kotileipurit kokeilevat taitojaan blogien ja tv-ohjelmien innoittamina. Puhakainen on perillä uusimmista tuulista.

– Kakkutikkarit ja marenkileivokset ovat nyt tosi suosittuja, hän kertoo.

Kuppikakuista ja niiden kuorrutuksista löytyy vaikka kuinka paljon erilaisia reseptejä.

– Niitä koristellaan esimerkiksi pienillä marsipaanikukilla, Puhakainen vinkkaa.

Hän on huomannut myös raakaleivoksien olevan nouseva trendi.

– Leivonnassa käytetään nyt kookosöljyä. Valkoista sokeria ja jauhoja kartetaan.

Puhakaisen lapsuuden inhokki kuivakakku on tehnyt nyt myös uuden tulemisen, kun reseptejä on modernisoitu.

Haaveissa oma konditoria

Puhakaiselle satelee kakkutilauksia sukulaisten ja tuttavien juhliin. Useissa juhlissa hän onkin vastannut koko ruokapuolesta. Idearikas leipuri ei pelkää tehdä omia ehdotuksia, mutta kuuntelee myös toiveita.

– Mulla on aika vahvat mielipiteet, Puhakainen naurahtaa.

Nuori nainen pitää mahdollisena, ettei leipominen jää tulevaisuudessa vain harrastukseksi.

– Jos tämä muotoilutyö ei ota tuulta alleen, niin haaveena olisi ehkä joskus perustaa oma vegaanikonditoria-kahvila, Puhakainen pohtii.

Henna Huuskonen

Yle Kymenlaakson työharjoittelija

Mäntyharjulainen kaasuyhtiö Oy Woikoski Ab on hankkinut Suomen ensimmäisen vetykaasukäyttöisen henkilöauton. Yritys on kasannut myös ainoan vetykaasun tankkauspisteen Mäntyharjun Voikoskelle. Seuraava tankkauspaikka avautuu kuukauden sisään Helsingin Vuosaareen. Woikosken arvion mukaan Suomessa voisi jatkossa olla kymmeniä vetytankkausasemia.

– Auto tankataan samaan tapaan kuin tavallinen auto. Bensiinin sijaan tankkiin menee neljän minuutin aikana noin kuusi kiloa vetyä, Woikoski Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Korjala kertoo tankkaustoimista.

Käytännössä Hyundain valmistama auto on sähköauto, mutta käyttövoimansa sähkömoottori saa polttokennoista, joihin syötetään vedyn ja ilman sekoitusta. Täydellä tankkauksella autolla pääsee vajaat 600 kilometriä.

Hintojen laskua odotetaan

Vetyauton tankkaaminen on pilottivaiheessa hinnaltaan nykyisen polttomoottoriauton tankkauksen luokkaa. Vetypolttoaine maksaa noin 10 euroa kilolta ja tankilliseen kaasukiloja tarvitaan viisi. Jatkossa hinta voi tulla alaspäin.

Esimerkiksi Hyundai on aloittamassa vetyautojen sarjatuotannon vuonna 2015. Samalla auton hinnan odotetaan laskevan. Woikoski Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Korjala odottaa hinnan asettuvan 40 000 - 50 000 euron väliin.

– Alussa tehdään töitä sen kanssa kuka rakentaa ja kuka maksaa. Tässä tarvitaan kuntia ja valtiovaltaa mukaan rahoittamaan. Kuluttajahan loppujen lopuksi päättää mihin suuntaan mennään, Korjala pohtii.

Vetyauton ja -polttoaineen valttina pidetään ympäristöystävällisyyttä. Vetyauto tuottaa hiilidioksidia pyöreät nolla grammaa kilometrille.

Kasvavat markkinat

Kaasuyhtiö Woikoski hamuaa kasvaville vetykaasumarkkinoille. Yhtiön mukaan esimerkiksi Saksassa on 15 valmista vetytankkausasemaa, mutta seuraavan kymmenen vuoden aikana niitä rakennetaan 400. Tanskassa ja Norjassa tankkauspisteitä on viisi kummassakin.

– Maailmahan on tässä markkinana. Käytännössä meidän osaaminen on vedyn tuotannossa ja tankkausasemassa. Näemme, että sillä on potentiaalia maailmanlaajuisesti.

Autojen lisäksi polttokennotekniikkaa voitaisiin soveltaa muun muassa moottorikelkoissa ja vesiskoottereissa.

Kouvola saattaa lopettaa pienet eläinlääkärin vastaanottonsa. Ympäristöjohtaja ehdotti rakennus- ja ympäristölautakunnalle, että Valkealassa, Kouvolassa, Sippolassa ja Elimäellä sijaitsevat eläinlääkärin vastaanotot lakkautetaan. Palvelut on tarkoitus keskittää yhteisiin tiloihin Kuusankoskelle.

Lautakunta päätti kuitenkin viime viikolla lykätä päätöstä helmikuun alkuun, jotta lautakunta voisi ensin tutustua toimipisteisiin ja kysyä myös eläinlääkärien mielipidettä.

Vastaanotoilla työskentelee viisi kaupungineläinlääkäriä. Keskittämistä on perusteltu sillä, että vastaanottotilojen kunto ja varustelutaso eivät enää vastaa nykyajan vaatimuksia. Lisäksi sijaistaminen uskotaan helpottuvan, kun kaikki eläinlääkärit työskentelevät samassa työpisteessä. Vastaanottotiloista vain Elimäen tilat on alunperin rakennettu eläinlääkärien käyttöön, muut on rakennettu asunnoiksi tai liiketoimintaa varten.

Elimäellä oman eläinlääkärin menettämistä vastustetaan kansalaisadressilla. Nimilista aiotaan luovuttaa rakennus- ja ympäristölautakunnalle ennen seuraavaa kokousta 5. helmikuuta.

Avointa kansalaiskeskustelua herätellään henkiin Kotkassa. Kuntapoliitikoista koostuva ryhmä käynnisti viime keväänä kaikille avoimet kuntalaiskokoukset. Ajatuksena on, että kotkalaiset voisivat käydä juttelemassa kuntapäättäjien kanssa ajankohtaisista asioista.

Mukana on toimijoita kokoomuksesta, demareista, perussuomalaisista, vihreistä ja vasemmistoliitosta. Kokouksia on nyt ehditty pitää kuusi kappaletta.

Yksi puuhamiehistä on Joona Mielonen (vas.). Hän kertoo, että kokouksiin on toistaiseksi osallistunut keskimäärin kymmenen kuntalaista.

– Tiesimme, että ihmisiä ei tule välttämättä valtoimenaan.

Positiivista hänen mukaansa on se, että naamat ovat vaihtuneet joka kokouksessa. Keskustelua on tarkoitus herätellä pitkäjänteisesti, sillä puhuttavaa näyttää riittävän.

– Kun seuraa keskustelupalstoja, tuntuu että ihmiset ovat tyytymättömiä. Räpättämään saa tulla vapaasti mistä tahansa aiheesta. Me kuuntelemme ja vastaamme, Mielonen rohkaisee.

Vaikka kaikesta mieltä askarruttavasta saa puhua, kokouksissa nostetaan esiin aina yksi ajankohtainen aihe. Tämän vuoden ensimmäinen kokous järjestetään perjantaina klo 16.30 alkaen kaupunginkirjastolla. Tällä kertaa pääaiheena on kaupungin kiinteistöyhtiön perustaminen.

Kouvolan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti torstaina ottaa uuden aikalisän leirikeskusten vähentämisessä. Kouvolan seurakuntayhtymän leirikeskustarpeiden jatkoselvitys päätettiin jättää pöydälle Tero Suutari ehdotuksesta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Syynä aikalisään on ensi kuussa pidettävä valtuustoseminaari, joka käsittelee myös leirikeskuksia. Neuvosto halusi odottaa seminaarin tuloksia ennen asian käsittelyä. Yhteinen kirkkoneuvosto kokoontuu seuraavan kerran 20. helmikuuta.

Seurakuntayhtymässä on pohdittu leirikeskusten vähentämistä jo pitkään. Viime keväänä leirikeskuksia pohtinut työryhmä päätyi esittämään, että Tolkkilan kartano ja Pytynlahden kesäkoti myytäisiin. Yhtymän kuudesta leirikeskuksesta Lappalan ja Jaalan kesäkodit on jo myyty.

Lappeenrannan kaupunki lähetti maanantaina Kotkan kaupungille esityksen, jossa toivotaan Lappeenrannan kaupunginorkesterin ja Kymi Sinfoniettan yhdistämistä. Yhdistymisen taustalla ovat säästöt.

Esityksen mukaan orkesterista tulisi 34-36 soittajan orkesteri. Tällä hetkellä Lappeenrannan kaupunginorkesterissa on 21 jäsentä ja Kymi Sinfoniettassa 32.

Kymi Sinfoniettan toimitusjohtaja Riikka Luostarinen ei lämpene ajatukselle. Ensinnäkään hän ei pidä ajatuksesta, että osa soittajista joutuisi lähtemään orkesterista. Hän ei myöskään näe, että yhdistyminen toisi säästöjä.

- Jo matkustelu kolmen kaupungin välillä toisi lisää kustannuksia. Ei se ainakaan säästöjä aiheuttaisi.

Luostarisen mukaan jo kahden kaupungin eli Kotkan ja Kouvolan yhteinen orkesteri pitää aikataulun tiukkana.

- Me harjoittelemme perjantaisin sekä maanantaisin ja tiistaisin. Keskiviikkona ja torstaina ovat konsertit ja taas perjantaina aloitetaan harjoitukset. Lisäksi jalkaudumme usein Kotkaan ja Kouvolaan eli käymme muun muassa kouluissa, päiväkodeissa ja vanhustentaloissa.

Luostarinen ei myöskään halua hajoittaa 15 vuotta rakennettua  toimivaa yksikköä.

- Me olemme rakentaneet kovalla työllä Kymi Sinfoniettaa ja saavuttaneet paljon. Miksi se heitettäisiin hukkaan, pistettäisiin soittajia pellolle ja aloitettaisiin kaikki alusta?

"Olen klassisen musiikin sanansaattaja"

Kymi Sinfonietta juhlii tänä vuonna 15 vuotista taivalta. Toimitusjohtaja Riikka Luostarinen on ollut mukana lähes alusta asti. Hänen mukaansa Kymi Sinfoniettan myötä Kymenlaaksossa klassisen musiikin tilanne on jatkuvasti parantunut ja paranee edelleen.

- Kuulijaluvut nousevat koko ajan kohisten ja maakunnassa klassisen musiikin asema ja tulevaisuus näyttävät hyvältä.

Luostarinen muistelee Kymi Sinfoniettan alkuaikoja nauraen.

- Ennen Kymi Sinfoniettaa Kouvolassa konserttipäivä oli keskiviikko ja Kotkassa torstai. Kymi Sinfoniettan konserttipäivät ovat päinvastoin. Siinä olikin kova työ opettaa yleisö uusiin konserttipäiviin.

- Meillä ei ollut markkinointirahaa ja minä tein itse karmean näköisen plakaatin, jota kiikutimme konserttipaikkojen ulkopuolelle. Alussa tieto konserteista ja uudesta orkesterista kulki enimmäkseen suusta suuhun -menetelmällä.

Kymi Sinfoniettan toimitusjohtaja Riikka Luostarinen pitää itseään klassisen musiikin sanansaattajana.

- Tiedän kuinka paljon iloa, elämyksiä ja elinvoimaa klassinen musiikki tuo. Ja haluan jakaa sitä eteenpäin, kertoo Luostarinen.

Viime syksynä he pyysivät yleisöltä kommentteja siitä, mitä Kymi Sinfonietta sille merkitsee. Vastata sai vain yhdellä sanalla.

- Vastauksia lukiessa tajusi, kuinka paljon orkesterimme ihmisille antaa. Vastuksista löytyi muun muassa sanat sielunkumppani, ilopilleri ja lohdutus.

Kun muut siirtyvän auringon laskiessa villasukat jalassa omalle kotisohvalleen, kotkalainen Pekka Vainio vetää lämmintä ylle ja lähtee ulos – täysin vapaaehtoisesti. Mukaan hän nappaa kameran ja varautuu viettämään pakkasessa aikaa tuntikausia.

Vainio on ihastunut erityisesti tähtitaivaskuviin. Siksi ei ole ihme, että hän lähtee ulos ilta toisensa jälkeen.

- Kun ilta ja yö on kirkas, lähden mielelläni liikkeelle. Tutut maisemat yön valossa on suuri haasteeni, kertoo Vainio.

Vainio seuraa myös tiiviisti sitä, milloin taivaalle ilmestyy revontulia. Jos niitä on luvassa, mies hyppää autoon ja lähtee etsimään hyvää kuvauspaikkaa.

- Eräänä iltana ajelin kohti Haminaa ja yhtäkkiä metsän takaa alkoi loistaa vihreä valo. Kun tajusin, että ne ovat revontulia, tuli mahtava tunne. Niihin ei kyllästy koskaan, kertoo Vainio.

”Talvikuvaaminen on pukeutumiskysymys”

Jos öisessä pakkasessa joutuu seisomaan paikallaan tuntikausia,  voisi kuvitella, että siellä yksinkertaisesti jäätyy.

- Valokuvaus pakkassäässä on pukeutumiskysymys. Kyllä siellä tarkenee, vaikka välillä paikalla pitää olla pitkiäkin aikoja. Ainoastaan sormet ovat kovilla, vaikka kädessä ovat rukkaset.

Ihan peruspokkarilla tai kännykkäkameralla yötaivaasta ei saa kunnon kuvia, vaan siihen tarvitaan järjestelmäkamera.

-  Ei senkään tarvitse olla mikään kallis kamera. Halvemmallakin pärjää. Mutta jalusta pitää olla. Tähtitaivas- tai revontulikuvan ottoon tarvitaan aikaa kymmeniä sekuntteja, joten käsivaralla niitä ei voi ottaa. Olenpa ottanut sellaisiakin kuvia, joiden ottaminen kestää tunnin.

Luontokuvaaja Pekka Vainio muistuttaa, että akku pitää olla ulos lähtiessä täynnä ja vara-akku pitää ottaa mukaan.

Pekka Vainio kehuu pakkastalven valoja. Päivällä aurinko paistaa matalalla ja tuo valokuviin hienoja sävyjä. Pakkassäässä on myös kirkasta. Illalla mahtavimmat valot luonnossa ovat juuri ennen auringonlaskua ja sen jälkeen.

Pekka Vainio vietti juuri muutaman päivän Ylläksellä, jossa luonnollisesti kamera tallensi lukemattoman määrän kuvia.

- Voisi kuvitella, että siellä kuvaaminen olisi haasteellisempaa pakkasen takia. Mutta itse asiassa Lapin 30 asteen pakkanen ei ole ollenkaan niin kylmä kuin Kotkan kostea 20 asteen pakkanen.

Kouvolassa Tykkimäen vesipuiston rakennustyöt ovat vauhdissa. Ensimmäiset lähtötornin pilarit on nostettu pystyyn. Itse liukumäkien kokoaminen vaatii lämpimämpiä säitä. Tykkimäen kunnossapitopäällikkö Kari Pakkanen arvioi sen sijoittuvan maalis-huhtikuulle. 

Valmistuttuaan tornista lähtee viisi liukumäkeä, joiden pituudet vaihtelevat seitsemästäkymmenestä metristä reiluun sataan metriin. Liukumäkitornin korkeus tulee olemaan melkein 10 metriä. Lisäksi lastenaltaisiin tulee pienempiä liukuja.

Telttojen alla on valettuna jo kaksi kolmesta uima-altaasta. Myös ravintolarakennuksen runko alkaa olla kasassa. Alkutalven sää oli suotuisa rakentajille.

– Alkutalvi oli siinä mielessä hyvä, että oli lämmintä, eikä lumi kiusannut. Nyt nämä pakkaset ovat alkaneet haitata, kertoo kunnossapitopäällikkö Kari Pakkanen.

Myös pääurakoitsija Jatke Oy:n vastaava työnjohtaja Ville Huusari myöntää, että kirpeä pakkaskeli hidastaa rakennustyötä.

Syksyllä alkaneen rakennusprojektin on määrä valmistua keväällä.

– Huhtikuun lopussa tekniikka kunnossa ja toukokuun puolessa välissä viimeistelyä vaille, Pakkanen sanoo.

Vesipuisto aukeaa 7. kesäkuuta.

Henna Huuskonen

Yle Kymenlaakson työharjoittelija

Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa käy seuraavien kuukausien aikana iso myllerrys, kun osastot vaihtavat paikkaa keskenään kevään aikana. Muuttorumban ensimmäinen kierros alkoi perjantaina, kun syöpäosasto siirtyi yhteen veritautien osaston kanssa sairaalan seitsemänteen kerrokseen.

– Se tarkoittaa sitä, että potilaat, henkilökunta ja laitteisto siirtyvät uuteen paikkaan, eli hyvin suuresta asiasta on kyse, kertoo ylihoitaja Riitta Rinne.

Entisen syöpäosaston tiloihin perustetaan kokonaan uudenlainen akuuttihoidon päivystysosasto. Siellä hoidetaan sellaisia potilaita, joita ei kyetä hoitamaan perinteisessä päivystyksessä. Uudella päivystysosastolla potilaat viipyvät enintään kaksi vuorokautta. 

– Tämän osaston aloittamisella pyritään siihen, että potilaat saadaan tutkittua nopeammin ja hoidot aloitettua nopeammin kuin tähän mennessä. Pyrimme myös vähentämään vuodeosastojen käyttöä, kertoo sairaalajohtaja Ari Ronkainen.

Rahahanat ehtyvät

Osastoja järjestellään uusiksi, koska kunnat ovat nipistäneet rahahanojaan kuluvana vuonna. Nyt rahapotti pienenee 2,75 miljoonalla eurolla. Samalla sairaalasta vähenee noin 30 vuodepaikkaa ja määräaikaisten hoitajien työsuhteita lopetetaan. Ylihoitaja Riitta Rinne ei osaa arvioida, kuinka monella hoitajalla työt loppuvat.

– Se on vaikea sanoa, koska määräaikaisten määrä riippuu ihan päivästä. Tänään on eri määrä kuin huomenna.

Muutokset ovat sen verran isoja, että ne ovat herättäneet huolta potilaissa.

– Kyllä sitä huolta on varmasti ollut, että riittääkö hoitopaikkoja. Sellaista tilannetta ei ole kuitenkaan tulossa, Riitta Rinne vakuuttaa.

Poliisi tehostaa automaattista liikenteenvalvontaa. Poliisille on tulossa viisi uutta kameravalvonta-autoa alkukeväästä.

Liikennevalvonta-auto käyttää ylinopeutta ajavien kuvaamiseen ensisijaisesti valvonta-auton peräosaan sijoitettua kameraa. Valvonnan ajaksi auto pysäköidään tienvarteen. Etuosan kameraa käytetään esimerkiksi suojateiden, risteyksien ja liikennevalojen noudattamisen valvonnassa. Etuosan kameralla voidaan napata myös ylinopeutta ajava moottoripyörä.

Tällä hetkellä koko maassa on 15 valvonta-autoa. Poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta kertoo ajatuksena olevan, että jokaisella poliisilaitoksella olisi oma valvonta-auto.

- Autot tulevat sopivasti kevään korvalla, jolloin nopeudet tahtovat nousta, Ihalainen toteaa.

Virallista päätöstä autojen sijoituspaikoista ei ole vielä tehty. Esimerkiksi Kaakkois-Suomessa ei ole vielä omaa valvonta-autoa. Lahden autolla on käyty valvomassa muun muassa Kymenlaakson katuja. Viime vuonna auto nappasi esimerkiksi Haminan teiltä toistasataa ylinopeutta ajanutta kuljettajaa.

Tieto tolpista nopeammin valvojille

Kaikkiin maan kameratolppiin asennetaan langaton tiedonsiirtojärjestelmä tänä vuonna. Uuden järjestelmän ansiosta kaahaajan kuva lähtee lähes reaaliaikaisesti poliisin liikennevalvontakeskukseen.

Ihalaisen mukaan tämän ansioista esimerkiksi ulkomaalaiset kuljettajat saadaan entistä useammin tavoitettua ennen kuin he ehtivät poistua maasta.

- Rajavartiosto voi sitten antaa sakon tiedoksi kuljettajalle raja-asemalla, Ihalainen kertoo.

Tolppien räpse kiihtyi Kymenlaaksossa

Yhä useampi autoilija jäi kiinni ylinopeudesta peltipoliisille Kymenlaaksossa. Viime vuonna automaattivalvonta nappasi maakunnassa yhteensä lähes 17 000 autoilijaa. Tässä on lisäystä edelliseen vuoteen 2012 lähes 1300.

Vilkkainta valvontakameran räpse oli Kouvolassa valtatie 6:lla Keltissä ja valtatie 15:lla Rautakorvessa. Kotkan kahden kiinteän kameran saldo lähes tuplaantui viime vuonna verrattuna vuoteen 2012.

Kotkan Karhulassa osoitteessa Sylvesterinraitti 6 syttyi lauantain vastaisena yönä kello 23 aikaan varastorakennus palamaan. Rakennuksessa on irtainvarasto sekä jätekatos.

Seuraavana yönä eli sunnuntain vastaisena yönä syttyi samassa osoitteessa kerrostalon kellarissa oleva varastotila. Tulipalo muodosti savua porraskäytävään, mutta asukkaille ei tulipalosta tullut vahinkoa. Päivystävä palomestari Juha Säämäsen mukaan palossa oli ainekset suureen vaaratilanteeseen asukkaille.

Molempia Sylvesterinraitin tulipaloja epäillään tahallaan sytytetyiksi. Poliisi tutkii tapauksia, mutta ei vielä ole ottanut ketään kiinni. Varastorakennuksen palolla on kuitenkin silminnäkijä.

Kotkaa riivasi viime vuonna kymmenien tuhopolttojen sarja. Suuri osa tulipaloista on saatu selvitettyä.

Hamina on rajaamassa lisää henkilöstöä lomautusten ulkopuolelle. Kaupunki on aiemmin päättänyt lomauttaa lähes koko henkilöstönsä tämän vuoden aikana.

Muutamia poikkeuksia kuitenkin on. Esimerkiksi luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut, tänä vuonna eläköityvät sekä työllisyysvaroin palkatut rajataan lomautustuen ulkopuolelle.

Uutena rajauksena kaupunki on jättämässä myös eläinlääkärit pois lomautuslistalta. Perusteena on se, että jos kaupunki ei onnistu järjestämään lakisääteistä eläinten hoitoa, jo yhden tuotantoeläimen kuoleman aiheuttamat korvaukset söisivät lomautuksen hyödyt.

Erityisluokanopettajien lomautusaikaa puolestaan ollaan lyhentämässä seitsemään päivään. Opetustoimen tekemän selvityksen mukaan oppilaiden turvallisuutta ei pystytä turvaamaan, jos erityisopettajat lomautetaan pidemmäksi ajaksi.

Kaupunki tavoittelee kaikkiaan kahden miljoonan euron henkilöstösäästöjä, josta se on aiemmilla päätöksillä saanut kasaan neljäsosan. Kuukausipalkkaiset työntekijät lomautetaan 14 päiväksi ja tuntipalkkaiset kymmeneksi päiväksi.

Haminan kaupunginhallitus käsittelee lomautusasiaa maanantaina.

Laivaliikenteen aloittaminen Kotkan, Kronstadtin ja Viron Kundan välillä näyttää epätodennäköiseltä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun johdolla viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan matkustaja- ja rahtiliikenne kolmen sataman välillä ei olisi kannattavaa.

Selvityksessä tutkittiin, millainen potentiaali matkustaja- ja rahtiliikenteen aloittamiselle olisi. Hankkeessa ovat olleet mukana Venäjän Pietarin Kronstadtin piiri sekä Viron Lääne-Virumaan maakuntahallitus. Rahoitusta on tullut myös Kotkan kaupungilta.

Suomessa tehdyn selvityksen mukaan suurin potentiaali olisi Kotkan Kantasataman ja Pietarin edustalla sijaitsevan Kronstadtin välisellä matkustaja-alusliikenteellä. Rahtikuljetukset parantaisivat myös linjan kannattavuutta. Matkustajapotentiaali voisi lisääntyä EU: ja Venäjän välisen viisumivapauden myötä vielä merkittävästi.

Kotka voisi tulla kysymykseen myös poikkeamissatamana Helsinki–Pietari-reitillä. Kotkan ja Pietarin välistä matkustajaliikennettä suunnitellaan tällä hetkellä myös osana Kantasataman outlet-keskushanketta.

Kundan satama ei ajan tasalla

Itä-Virossa sijaitsevan Kundan ongelma on kaupungin satama, joka vaatisi mittavia investointeja matkustajaliikennettä varten. Selvityksen mukaan Kotkan ja Kundan välille olisi mahdollista saada vain ajoittaisia tavarakuljetuksia. Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan kiinnostusta rahtiliikenteelle löytyy hieman, mutta yritysten on vaikeaa arvioida millaisia rahtimääriä he reitillä kuljettaisivat. Syyksi mainittiin se, että yritykset eivät tunne Kundan satamaa ja sen toimintaa riittävästi.

Matkustajaliikenteessä voitaisiin harkita viikonloppuliikennettä, joka palvelisi Virosta Suomeen suuntautuvaa työssäkäyntiä ja Suomesta Viron kylpylöihin suuntautuvia ryhmämatkoja. Ympärivuotinen matkustajaliikenne ei olisi kannattavaa, sillä Itä-Virossa ei ole riittävän kiinnostavaa kohdetta päiväristeilyjä ajatellen.

Rahtiliikenteen osalta selvitystä varten haastateltiin 70 yritystä. Matkustajaliikenteeseen liittyvään kyselyyn vastasi 400 ihmistä.

Virolaisselvitys: Reitti Kotkan ja Kundan välillä kannattaisi

Laivaliikenteen mielekkyyttä Kotka–Kunda–Kronstadt -kolmiossa on selvitetty myös Virossa ja Venäjällä. Toisin kuin Suomessa, uskotaan Virossa rahti- ja matkustajamäärien olevan riittävän suuria Kotka–Kunda-reitin perustamiseksi. Tosin Virossa toteutettu selvitys perustui pitkälti työpajoihin, joissa visioitiin laivaliikenteen mahdollisuuksia.

Kronstadtin selvityksessä todettiin mahdollisen matkustajaliikenteen tarjoavan ratkaisun rajaliikenteen paineisiin ja ruuhkiin. Selvityksessä todettiin, että Kronstadt–Kotka–Kunda -reitti voisi lisätä alueiden turismista ja rahtiliikenteestä saamia tuottoja.

Perussuomalaisten paikallisyhdistys on hajonnut Kouvolassa.

Ryhmä valtuutettuja perusti sunnuntaina uuden paikallisyhdistyksen Kouvolan Seudun Perussuomalaiset ry:n vanhan yhdistyksen Pohjois-Kymen perussuomalaisten rinnalle. Uuden yhdistyksen puheenjohtajaksi on valittu Toni Lampiranta.

Taustalla ovat kiistat valtuutettujen välillä. Pohjois-Kymen perussuomalaisten hallitus on syyttänyt kaupunginvaltuutettu Anssi Tähtistä muun muassa asiakirjan väärentämisestä ja väärän tiedon levittämisestä. Anssi Tähtinen jatkaa uudessa paikallisyhdistyksessä.

Tähtisen mielestä kyse ei ole pelkästään kahden osapuolen välisestä erimielisyydestä.

– Näkisin, että tulevat eduskuntavaalit ovat nousseet joillekin sellaiseksi asiaksi, jota ei pitäisi nyt tuoda kunnalliseen poliittiseen päätöksentekoon. Toivon, että keskittyisimme olemassaoleviin paikallisiin ongelmiin.

Kahta ulkomaalaistaustaista miestä syytetään ihmiskaupasta Kymenlaakson käräjäoikeudessa. Syytteen mukaan miehet ovat huijanneet turkkilaismiehen Suomeen lupaamalla hänelle osuuden Kouvolan Voikkaalla sijaitsevasta pizzeriasta 5 000 euron summaa vastaan.

Sen sijaan, että mies olisi saanut osuuden pizzeriasta, hänen passinsa otettiin pois ja hänet suljettiin pizzerian kellariin. Syyttäjän mukaan hän joutui myös tekemään pitkiä työpäiviä palkatta. Kielitaidottomana ja varattomana mies on ollut riippuvainen matkan järjestäneestä organisaatiosta.

Ihmiskauppasyytteen lisäksi toista päätekijää syytetään törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä, kolmesta valtionrajarikoksesta ja kahdesta väärennyksestä. Mies on tunnustanut suurimman osan teoista. Rikokset tapahtuivat vuonna 2011, ja niitä tehtailtiin myös Helsingissä ja Lappeenrannassa.

Syyttäjä vaatii päätekijöille ehdollisia vankeusrangaistuksia: toiselle vähintään vuoden ehdollista vankeusrangaistusta ja toiselle samaa rangaistusta yhdistettynä 30-50 tunnin yhdyskuntapalvelukseen.

Kaksipäiväinen oikeudenkäynti on alkanut Kymenlaakson käräjäoikeudessa Kouvolassa maanantaina.