Herra heinäsorsa uhmaa takatalvea Kouvolan Jyräänjoessa. Muutaman kilometrin päässä kaupungin ydinkeskustasta virtaava joki on kuin syvimmästä erämaasta. Ihmisen jälki näkyy vain joen rantapenkalla olevassa hiihtomajassa ja nuotiopaikan katoksessa.
Kouvolalainen Erkki Mänttäri nautiskelee kevättalven hiihtokeleistä joen ylittävällä hiihtoladulla. Keskustan kupeessa asuva mies suuntaa kuntoilemaan mieluiten luonnon helmaan.
– Kyllä siinä mieli virkistyy ja rauhoittuu, kun pääsee kaupungin melusta tänne kuulemaan veden solinaa,se virkistää mieltä. Esimerkiksi kuntosalille en suostu menemään, mutta luonnossa liikun mielelläni, Mänttäri sanoo.
Luonnossa liikkuminen kannattaa myös taloudellisesti
Mänttärin kokemuksille on nyt myös tieteellistä katetta. Metsähallitus tutki kansallispuistokävijöiden kokemuksia luontoliikunnan vaikutuksista hyvinvointiin ja tulos oli selvä. Luontoliikunta lisää hyvinvointia ja edistää terveyttä.
Liikuntaa pidetään keskeisenä ratkaisuna esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen ehkäisyyn.
- Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa voitaisiin liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon keskittymällä vähentää kakkostyypin diabeteksen hoitokuluja jopa 700 miljoonalla vuodessa. Lisäksi liikkumattomuus on yhtä suuri kuolleisuuden lisääjä kuin tupakka, kertoo Oulun yliopiston terveysliikunnan professori Raija Korpelainen.
Paisuvien terveysmenojen kanssa painivat kunnat eivät useinkaan huomioi virkistysarvon merkitystä ja luontoliikunta jää lapsenkenkiin. Virkistysarvoilla ei ole arvoa, koska sitä ei voi kirjata tilinpäätökseen. Siitäkään huolimatta, että voidaan kiistatta osoittaa luontoliikuntaan sijoitettujen eurojen tuovan pidemmällä aikavälillä säästöjä' terveysmenoihin.
- Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn ei ole panostettu riittävästi, koska tulokset niistä tulevat viiveellä. Jokainen kuntapäättäjä haluaa omalla kaudellaan saada näkyviä tuloksia aikaan, samoin kuin valtakunnan päättäjät, muistuttaa professori Korpelainen.
Iso hyöty halvalla
Kymenlaakso on iloinen poikkeus tilastossa. Kunnat ovat siirtäneet luontoliikuntapaikkojen hoidon Virkistysalueyhdistykselle, joka hoitaa yli kolmeakymmentä retkeilypaikkaa. Kunnat rahoittavat toimintaa noin 30 sentillä asukasta kohti, lisäksi muut yhteistyökumppanit tukevat yhdistystä.
Retkikohteita on kunnostettu ja uusia on rakennettu parin vuoden aikana runsaasti. Kun suurin rakennusvaihe on ohi, menee retkikohteiden ylläpitoon muutamia kymmeniä tuhansia vuodessa. Puitteet ovat kunnossa ja kuntien rahaa säästyy. Nyt kävijöille tehdään myös kysely, josta saadaan tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä.
- Se kyllä korreloi sitä faktaa, kuinka paljon ihmiset liikkuvat ja siitä voidaan vetää johtopäätöksiä siitä, kuinka tällainen terveysliikunta on lisääntynyt meidän alueella. Samalla saamme tietoa siitä, kuinka paljon matkailijat ja paikalliset käyttävät rahaa luontoliikuntapaikoillamme käydessään, muistuttaa Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Kinnunen.