Repoveden kansallispuisto Kymenlaakson pohjoisosassa tahkosi viime vuonna kävijäennätyksen. Monessa muussa kansallispuistossa tilanne on vastaavanlainen. Luonto ja siellä liikkuminen kiinnostavat suomalaisia, ja kattava kansallispuistojen verkosto on kovassa käytössä.
Suomalaisten luontoharrastusten valikoima on lajentunut vuosi vuodelta. Perinteinen patikointi eväsreppu selässä on toki edelleen voimissaan, mutta rinnalle on tullut niin geokätköilyä, kalliokiipeilyä kuin melontaakin.
Suomen kansallispuistoista vastaa Metsähallitus. Valtion liikelaitoksella on myös omat velvollisuutensa kehittää kansallispuiston toimintaa, toki niin, etteivät luontoarvot vaarannu. Jotta kasvavaa asiakasjoukkoa voitaisiin palvella mahdollisimman hyvin, on palvelun oltava kiinnostavaa. Repoveden kansallispuistossa tähän huutoon vastataan kouluttamalla uusia oppaita.
Koulutus järjestetään yhteistyössä Kouvolan seudun ammattiopiston Aikuisopiston kanssa. Uusia oppaita koulutuksessa on parikymmentä.
– Kansallispuiston oppaan tulee olla monen alan mestari. Pitää osata monenlaisia luonnossaliikkumisen muotoja ja tuntea puiston luonto hyvin. Siitä pitää osata myös kertoa kiinnostavasti, kertoo projektipäällikkö Mirja Nylander Metsähallitukselta.
Koulutukseen osallistuvista paristakymmenestä oppaasta osa työskentelee jo kansallispuiston alueella toimivissa yrityksissä. Uusiakin kasvoja koulutukseen toki osallistuu. Yksi merkittävä syy oppaiden kouluttamiseen on myös se, että Repoveden puisto on sijainniltaan sellainen, että se vetää etelän suurista kaupungeista paljon ensikertalaisia ja eräharrastustensa alkutaipaleella olevia.
Osa opaskoulutuksen luennoista on yleisölle avoimia. Luentojen aihevalikoima vaihtelee puiston historiasta aina kivikaudelta asti ja ulottuu nykypäivän eläinlajistoon.
– Avaamme luonnon omia arkistoja, sanoo projektipäällikkö Nylander.
Valtaosa kansallispuistojen kävijöistä on suomalaisia. Ulkomaisten kävijöiden osuus on kuitenkin jatkuvassa kasvussa. Lähivuosina oppailta vaaditaan nykyistä enemmän esimerkiksi venäjän kielen taitoa.