Viime vuosina hirvikantaa on vähennetty suunnitelmallisesti, mikä näkyy myös saalismäärän pienentymisenä. Suomen riistakeskuksen aluetoimistot myönsivät kaikkiaan noin 33 000 pyyntilupaa eli noin 10 prosenttia edellisvuotista vähemmän.
Syyskuun viimeisestä lauantaista vuoden loppuun kestäneen hirvenmetsästyskauden aikana pyyntiluvista käytettiin noin 86%. Saaliista aikuisia hirviä oli 51% ja vasoja 49%.
Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Aikuisista hirvistä saaliissa naaraita oli hieman alle puolet. Koko maassa metsästettiin 38 028 hirveä.
Hirvikantaa on vähennetty suunnitelmallisesti
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemien arvioiden mukaan viime talvena koko maassa oli noin 70 000 hirveä, kun vuosituhannen vaihteessa talvikanta oli suurimmillaan 143 000 hirveä.
Kannan pienentyminen on näkynyt muun muassa hirvikolarien määrän vähenemisenä.
Hirvitiheys vaihtelee alueittain. Viime talvena hirvitiheys oli Pohjois-Suomessa noin 1,7 hirveä tuhannella hehtaarilla ja Etelä-Suomessa noin 2,8 hirveä tuhannella hehtaarilla.
Syksyn saalismäärän perusteella riistantutkimuksen alustava arvio on, että sekä Pohjois- että Etelä-Suomen hirvikannat kasvavat hieman.
Lukumääräisesti eniten hirviä kaatui edelleen Lapin ja Oulun alueilla
Hirvisaalis pienentyi edellisen vuoteen nähden selvimmin Oulussa, Kainuussa ja Lapissa sekä Etelä-Hämeessä. Sen sijaan hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden eniten Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla.
Muualla maassa hirvisaalis oli lähes viime vuoden tasolla. Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin edelleen Lapin ja Oulun alueilla, Lapissa 4 860 ja Oulussa 4 860.
Etelä-Hämeessä hirvisaalis pieneni edellisvuodesta peräti 22%, kokonaisluku oli 951. Likipitäen viime vuoden luvuissa pysyttiin Uudellamaalla (1766), Pohjois-Hämeessä (1749) ja Varsinais-Suomessa (1590).
Hirvenmetsästykseen osallistuu Suomessa vuosittain noin satatuhatta metsästäjää.