Rakennusten sisäilmaongelmien todelliset syyt jäävät usein selvittämättä. Tästä on seurauksena se, että esimerkiksi kunnat korjauttavat homekouluja, mutta oppilaiden ja opettajien oireilu jatkuu edelleen ja edessä on jälleen uusi korjaussavotta.
Sisäilman asiantuntijoiden mukaan korjauskierteet johtuvat siitä, ettei terveyttä haittaavaa päästölähdettä ole alun perinkään löydetty ja saatu poistettua.
– Pitäisi nähdä paljon vaivaa, ja sitä vaivaa ei usein haluta nähdä, vaan kirjoitetaan urakkasopimus. Sitten korjataan umpimähkään, sanoo tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta.
Samaa mieltä on sisäilmatutkimuksia tekevän konsulttiyhtiön Vahasen rakennusfysikaalisten asiantuntijapalveluiden yksikön päällikkö Sami Niemi. Hänen mielestään todellisia ongelmia ei löydetä, vaan sen sijaan keskitytään epäolennaisiin asioihin. Esimerkiksi jos koulun yksi luokkatila on huono, koko taloa pidetään käyttökelvottomana.
– Tutkijoilla ei ole riittävää kokonaisymmärrystä siitä, miten rakennus toimii. Hämmentävää on se, että tänne on tullut arveluttavasti toimivia yrityksiä, jotka ovat nähneet bisnesraon, toteaa Sami Niemi.
"Mikrobeja on ja pitääkin olla"
Sisäilmatutkimusten tilaajat, kuten kunnat, haluavat monesti pimittää tutkimusraportteja julkisuudelta. Tämä johtuu siitä, että maallikot saattavat säikähtää raporteissa vilahtelevia sanoja, kuten mikrobeja ja homeitiöitä.
– Normaalikuntoinen rakennus voidaan tuomita, ja maallikon silmissä raportti näyttää siltä, että rakennus pitää purkaa, sanoo Vahasen yksikön päällikkö Sami Niemi.
Tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen muistuttaa, että mikrobeja on joka paikassa ja niin pitääkin olla.
– Mikrobit ja homeitiöt ova luonnon osa, ja olemme syntyneet niiden keskelle. Ihminen kun aikoinaan tuli maailmaan, maapallo oli täynnä homeita. Meidän elimistömme on rakentunut sillä tavalla, että se toimii niiden kanssa vuorovaikutuksessa, Mirja Salkinoja-Salonen kertoo.
Mikrobit itsessään eivät siis ole haitallisia. Mahdollinen oireilu johtuu mikrobien tuottamista aineista, joihin ihminen voi reagoida hengityselinten ja ihon kautta.
Tutkimusjohtaja vaatii kunnon ohjeistusta
Sisäilmaongelmiin puuttumista mutkistaa se, ettei kunnilla ole käytettävissään kunnon ohjeistusta, sanoo tutkimusjohtaja Mirja Salkinoja-Salonen. Hänen mukaansa hallituksen pitäisi ohjeistaa kuntia siten, että sisäilmaoireilun aiheuttaja löydettäisiin nykyistä paremmin.
Valtio on antanut viitearvoja pesäkeluvuille, joita pitää mitata, kun oireita epäillään. Samalla kuitenkin huomautetaan, ettei kyseisten lukujen perusteella voi tehdä johtopäätöksiä terveyshaitan arvioinnissa.
– Sitten kansalainen ja varsinkin viranomainen on siinä kohtaa ymmällään, koska mitään muutakaan mittaria ei ole annettu, sanoo Mirja Salkinoja-Salonen.